Omaishoitajien jaksaminen on yhteinen etu

Lähimmäisestä huolehtiminen on raskasta, mutta se on myös arvokasta sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti. Siksi Orion ja Omaishoitajaliitto haluavat tarjota sadalle omaishoitajalle virkistystä arjen keskelle.

Teksti: Tarja Västilä

Suomessa liki 49 000 omaishoitajaa on tehnyt sopimuksen omaishoidon tuesta oman kuntansa kanssa. Määrä on kasvanut yli 10 000:lla kymmenessä vuodessa. Sopimushoitajista 70 prosenttia on naisia.

”Omaishoito koskettaa meitä jokaista jossakin vaiheessa elämää. Sopimushoidon lisäksi pääasiallisessa auttamisvastuussa on arviolta 350 000 ihmistä. Avuntarvitsijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta”, toteaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen.

Samaa mieltä on kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen Orionilta.

”Omaishoidon piirissä voi olla kaikenikäisiä omaisia aina lapsista ikäihmisiin. Haluamme olla mukana nostamassa omaishoitajien työn arvostusta, jotta heidän läheisensä voivat asua kotona. Elämän laatua kannattaa tukea.”

Valtakunnallista Omaishoitajien viikkoa vietetään 22.‒29. marraskuuta. Jo ennen sitä julkistetaan Orionin ja Omaishoitajaliiton järjestämä arvonta, jossa sata omaishoitajaa saa mahdollisuuden hengähtämiseen eli apua kotiin tai virkistymistä hotellissa tai kylpylässä.

Läheisvastuu kuuluu kulttuuriperimään

Omaishoitotilanteet ovat moninaisia, mutta raskaimmillaan hoidettava voi olla nostettava, puettava ja syötettävä. Avuntarvitsijalla voi olla päihde- tai mielenterveysongelmia, jolloin hänen toimintakykynsäkin vaihtelee.

Raskasta on sekin, kun puolisosta tulee hoidettava ja muistisairaus tuo mukanaan muun muassa kognitiivisia hankaluuksia, lähinnä ymmärtämisen ja hahmottamisen ongelmia. On myös nuoria vanhempia, jotka pitävät huolta vammaisesta lapsestaan, ja alaikäisiä, joille on tullut hoivavastuuta esimerkiksi omasta vanhemmastaan tai sisaruksestaan. Omaishoidossa kirjoa riittää.

”Omaishoitajat toimivat rakkaudesta. Välittämisessä ei ole pakkoa, ja siten se poikkeaa työnteosta. Läheisvastuu kuuluu meidän kulttuuriperimäämme, mutta palveluja ja tukea tarvitaan paljon, jotta sitova ja kuormittava omaishoito onnistuu”, Tervonen miettii.

Suurin osa omaishoitajista iäkkäitä vastuunkantajia

Omaishoidossa olevista ihmisistä valtaosa on iäkkäitä, mutta myös yli puolet hoitajista on täyttänyt 65 vuotta. Yleensä he hoitavat puolisoaan.

Työterveyslaitoksen mukaan hieman alle 30 prosenttia työikäisistä huolehtii työnsä ohessa läheisestä, joka tarvitsee huolenpitoa sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Omaishoitajuus voi koskettaa jopa 800 000 työelämässä olevaa suomalaista.

”Jos palvelut eivät toimi tai hoidettava ei pysty huolehtimaan itsestään julkisten palveluiden tukemana läheisen työssä käynnin aikana, työikäiset omaishoitajat voivat siirtyä pois työelämästä.”

Tervosen mukaan omaishoidon tuki ei yleensä kompensoi riittävästi ansiotulojen menetystä eikä eläketurvan heikkenemistä. Työura voi jäädä kokonaan sivuun, jos nuori vanhempi hoitaa kotona erityislastaan.

”Jotta omaishoitajia riittäisi tulevaisuudessakin, omaishoidon pitäisi olla kannustavaa ja riittävästi myös palveluin tuettua. Muutoin vaarana on yksinäisyys, syrjäytyminen ja köyhtyminen.”

Omaishoito on kunnille taloudellisesti kannattavaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on laskettu ja vertailtu omaishoidon ja toisaalta ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Omaishoito on kunnille neljä kertaa edullisempaa.

”Omaishoidon kustannukset jäävät alle 10 000 euroon, kun tehostettu palveluasuminen maksaa yli 40 000 euroa vuodessa. Omaishoito tulee myös huomattavasti edullisemmaksi verrattuna intensiiviseen kotihoitoon, jolloin kotihoito käy vähintään kahdesti vuorokaudessa.”

Tervonen toteaa, että omaishoito on inhimillinen ja edullinen vaihtoehto ja tukee kotona asumista.

Laki määrittelee sopimusomaishoidon raameja, mutta käytäntö ja saatavuus vaihtelevat kunnittain. Pääsääntöisesti edellytetään ympärivuorokautista hoivavastuuta.

”Nyt on jo tullut signaaleja ensi vuodesta, että kunnat alkavat tinkiä omaishoidon tuesta, sillä se on harkinnanvarainen palvelu. Tarvittaisiin enemmän normiohjausta ja kansallista yhdenvertaisuutta.”

Tervosen mukaan ikääntymiskehitys tuo lisää hoivahaastetta ja tarvetta edistää omaishoitoa. Tämä tarkoittaisi rahallisen tuen lisäksi enemmän palveluita. Kunnat tekevät omat arvovalintansa siitä, mihin ne haluavat niukkenevia varoja käyttää.

Virkistäytymistä tarjolla sadalle omaishoitajalle

Orion on tehnyt Omaishoitajaliiton kanssa tiivistä yhteistyötä aiemminkin, vuosina 2015‒17. Nyt lääkeyhtiö haluaa arvonnan avulla tarjota sadalle omaishoitajalle virkistystä oman valinnan mukaan.

”Omaishoito on merkityksellistä, ja haluamme kantaa yhteiskuntavastuuta omalta osaltamme. Pandemian takia vuosi on ollut erityisen raskas, kun liikkuminenkin on ollut tavallista rajoitetumpaa. Omaishoitajat tarvitsevat tukea, jotta he jaksavat arjessa”, Maksimainen toteaa.

Arvonta julkistetaan marraskuun lopussa vietettävän Valtakunnallisen omaishoitajien viikon alla. Arvonta jatkuu loppiaiseen, jolloin voittajat selviävät sopivasti 30 vuotta täyttävän Omaishoitajaliiton juhlavuoden alkuun.

Lue lisää arvonnasta

 

Omaishoidon tuki
  • Henkilöllä, joka tekee sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona, on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
  • Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
  • Tukeen sisältyy hoidettavan sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten kodinhoitoapua, henkilökohtaista apua, apuvälineitä sekä päivä- ja lyhytaikaishoitoa.
  • Lain mukaan sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kuukaudessa.

 

Julkaistu 19.11.2020