Työssäkäynti

Alla olevien otsikkojen kautta saat lisätietoa ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta.

Onko mahdollista yhdistää omaishoito ja työssäkäynti?

Suuri osa tavallisista työssä käyvistä suomalaisista huolehtii päivätyönsä ohella iäkkäästä, sairaasta tai vammautuneesta läheisestään. Omaishoidon voi lähes aina yhdistää ansiotyöhön, mihin vaikuttavat monet tekijät, kuten

  • apua tarvitsevan läheisen tilanne ja tuen tarve
  • tarjolla olevat palvelut ja tuki
  • omaishoitoperheen oma toive

Palvelut tulisi järjestää niin, että omaishoitaja voi käydä työssä niin halutessaan. Kunnan tulisi tarkastella omaishoitotilannetta kokonaisuutena: yhtäältä hoivan järjestämisenä ja toisaalta omaishoitajan näkökulmasta esimerkiksi ansiotyössä käynnin mahdollistumisena omaishoidon ohella.

Omaishoitajan selviteltäväksi jää, onko hänellä työssään mahdollisuus joustoihin (toimenkuva, työajan joustot ym.). Työn joustot edistävät mahdollisuutta sovittaa yhteen ansiotyö ja läheisen hoito.

Mitkä palvelut mahdollistavat työn ja hoidon yhteensovittamisen?

Omaishoitajien ja hoidettavien läheisten tilanteet sekä tuen tarpeet vaihtelevat suuresti. Usein omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaista tietoa, palveluita ja tukea. Vaativassakin tilanteessa omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen voi onnistua kotiin vietävien palveluiden, erilaisten tukien ja sijaishoidon palveluiden avulla.

Palveluita tarvitaan usein nimenomaan omaishoitajan työssäolon aikana. Myös kevyemmässä omaishoitotilanteessa voi olla tarvetta esimerkiksi kotihoidon palveluille. Tuen ja palveluiden tarpeet on tärkeää ottaa esille, kun tarkennetaan esimerkiksi:

  • asiakassuunnitelma
  • palvelusuunnitelma
  • vammaispalvelujen palvelusuunnitelma
  • erityishuolto-ohjelma (erityisesti kehitysvammaisten kohdalla)
  • kuntoutussuunnitelma
  • asumisen suunnitelma
  • koulunkäynnin suunnitelmat HOJKS
  • omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma

Tutustu ja lue lisää omaishoidon tietopaketista.

Kuinka ottaa omaishoitotilanne puheeksi työpaikalla?

Omaishoitajuus koskee joka kolmatta työssäkäyvää henkilöä jollain tavalla. Tietoisuus asiasta lisääntyy koko ajan.

Omaishoitajien raportoimien kokemusten mukaan avoin puhuminen omasta omaishoitotilanteesta antaa myös työnantajalle mahdollisuuksia tukea ja auttaa omaishoidon ja työssäkäynnin yhdistämisessä. Lisäksi avoimuus ennaltaehkäisee mahdollisia väärinkäsityksiä työyhteisössä. Työntekijän, työnantajan ja työyhteisön keskinäinen arvostus ja luottamus edesauttavat toimivaan lopputulokseen pääsemistä.

Voit käyttää puheeksi ottamisen apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Punnitse, mitä tapahtuu, jos et ota asiaasi puheeksi?
  • Kuinka tarpeellista sinun on saada apua tilanteeseesi?
  • Missä asioissa tarvitset työnantajasi/työyhteisösi apua tai tukea?
  • Mitä voitte tehdä yhdessä tilanteesi parantamiseksi?
  • Mieti, miten ja millä tavoin otat tarpeesi esille?
  • Kerro rehellisesti voimavaroistasi ja ehdota ratkaisua, jos sinulla on valmis ehdotus.
  • Mieti, millainen tila ja aika olisi paras keskustella rauhassa työantajasi/työyhteisösi kanssa.

Kuunteleminen, joustaminen ja toisen asemaan asettuminen ovat ongelmatilanteissa eduksi ratkaisujen syntymiseksi.

Varmistakaa ja suunnitelkaa yhdessä työnantajan kanssa/työyhteisönä, miten tästä eteenpäin.

  • Miten toimimme omaishoitotilanteissa tulevaisuudessa?
  • Saammeko uusia toimintatapoja omaan työyhteisömme omaishoitomyönteisyyden edistämiskesi?
  • Miten toimimme, jos kiireet työpaikalla lisääntyvät?
  • Miten levitämme oikeaa tietoa omaishoitotilanteista epämääräisten huhujen poistamiseksi?
  • Miten estämme väärinkäsitykset työyhteisössä?
Vaikuttaako työssäkäynti omaishoitopalkkioon?

Kun arvioidaan oikeutta omaishoidon tukeen, keskeistä on läheisen tarvitseman hoidon ja huolenpidon sitovuus ja vaativuus. Kunnilla on erilaisia käytäntöjä ottaa huomioon työssäkäynnin vaikutus omaishoitopalkkion määrään.

Hoitopalkkiota ei saisi alentaa tai hakemusta hylätä yksinomaan siksi, että omaishoito ei ole kokoaikaista. Arvioinnissa selvitetään syyt, jotka mahdollistavat esimerkiksi omaishoitajan ansiotyössäkäynnin, ja se, miten omaishoitajan poissaolo vaikuttaa hoitoon.

Jotkut kunnat maksavat korotettua omaishoitopalkkiota, jos omaishoitaja joutuu luopumaan ansiotyöstä osittain tai kokonaan hoitaakseen läheistään.

Mitä taloudellista tukea on mahdollista saada, jos jään töistä pois?

Ennen työstä poisjääntiä kannattaa miettiä, löytyisikö muita ratkaisuja esimerkiksi työelämän joustoista ja toisaalta hyvällä palveluiden suunnittelulla. Alla on lueteltu muutamia ratkaisuvaihtoehtoja talouskysymyksiin.

Kannattaa tarkistaa myös hoidettavan mahdollisuudet Kelan maksamiin tukiin kuten eläkettä saavan hoitotuki ja vammaistuet. Jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin ja jokapäiväisiin menoihin, voi Kelasta hakea toimeentulotukea.

Omaishoidon tuki

Ansiotyöstä poisjääminen läheisen hoidon vuoksi pelkästään omaishoidon tuen varaan on taloudellisesti haastava ratkaisu, joka vaikuttaa merkittävästi tuloihin.

Omaishoitopalkkio on keskimäärin 450 euroa kuukaudessa. Palkkio on tuloveron alaista tuloa.

Ansiotyötulojen pienentyminen vähentää eläkkeen määrää. Jos joutuu jäämän pois ansiotyöstä omaishoidon vuoksi, kannattaa yrittää neuvotella korkeampaa hoitopalkkiota, minkä perusteena on luopuminen ansiotyöstä.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa voi mahdollistaa omaishoidon. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta.

Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei tarvitse olla samoja kuin vapaalle jäävällä työntekijällä.

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jota henkilö saisi työttömänä. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon vuorottelukorvauksessa. Lisätietoa vuorotteluvapaasta.

Voit kysyä kunnasta, voiko vuorotteluvapaalla saada omaishoidon tukea. Jos saa raskaan siirtymävaiheen korkeampaa hoitopalkkiota, vuorotteluvapaakorvausta ei voi saada. Muutoin ei ole estettä yhdistämiseen (Vuorotteluvapaalaki 1305/2002).

Erityishoitoraha

Erityishoitoraha korvaa ansionmenetystä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen. Lisätietoa erityishoitorahasta.

Osittainen hoitovapaa, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha

Työsopimuslain mukaan vanhempi voi olla osittaisella hoitovapaalla koululaisen 2. lukuvuoden loppuun saakka. Mikäli lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä eli käy koulua normaalia pidempään, osittaista hoitovapaata voi pitää 3. lukuvuoden loppuun saakka.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoitoon osallistuvalle ja lyhyempää työaikaa tekevälle vanhemmalle maksetaan joustavaa hoitorahaa. Kumpikin vanhempi voi saada joustavaa hoitorahaa yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että hoitavat lasta eri aikoina (esim. toinen maanantaisin ja toinen perjantaisin tai toinen aamupäivisin ja toinen iltapäivisin).

Ykkös- ja kakkosluokkalaisen vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa maksetaan, kunnes lapsen 3. lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.

Oikeus hoitovapaaseen on pidempi kuin aika, jolta joustavaa tai osittaista hoitorahaa maksetaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Lisätietoa Kelalta.

Henkilökohtaiseksi avustajaksi

Olisiko mahdollista ryhtyä henkilökohtaiseksi avustajaksi läheiselleen? Tähän vaikuttaa muun muassa apua tarvitsevan henkilön toimintakyky ja oikeus henkilökohtaiseen avustajaan sekä hyväksytäänkö omainen avustajaksi.

Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

Henkilökohtaisen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö. Rajaus ei ole ehdoton. Joskus esimerkiksi sopivaa avustajaa ei löydy perheen ulkopuolelta. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä tukitoimista 380/1987) Lisätietoa: omainen avustajana.

Katso tästä tarkemmin työelämän joustoja

Työttömyysturva

Osa läheistään hoitavista henkilöistä irtisanoutuu työstään ja ilmoittautuu työttömäksi. Onko silloin oikeus saada työttömyysturvaa? Lue lisää asiasta työttömyys -osiosta.

Tutustu Ruuhkavuodet-kampanjaan.

 

Sivut päivitetty 23.2.2022