Lapsiperheille

Sairaan tai vammautuneen lapsen hoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen voi olla monin tavoin haastavaa. Hoito ja huolenpito jatkuu usein sen jälkeen, kun nuori itsenäistyy.

Alla olevien otsikoiden kautta löydät tietoa ja käytäntöjä eri mahdollisuuksista.

Omaishoidon ja työn yhdistäminen lapsiperheessä

Omaishoito on lähes aina mahdollista yhdistää ansiotyöhön. Yleensä tämä edellyttää

  • toimivia palveluita kotiin vanhemman työpäivän aikana
  • ratkaisuja esimerkiksi lapsen koulukuljetuksissa ja iltapäivähoidossa
  • mahdollisuuksia käyttää työn joustoja

Työnantajan ja työyhteisön myönteinen suhtautuminen tukevat myös ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista.

Tutkimusten mukaan jo pienikin määrä ansiotyötä omaishoitotehtävän ohella edistää omaishoitajan hyvinvointia ja taloudellista tilannetta. Omaishoidon ja ansiotyön toimiva yhdistäminen edistää omaishoitajan suoriutumista molemmissa tehtävissä. Ansiotyön osa-aikaisuudella tai palkattomilla poissaoloilla on suuria kerrannaisvaikutuksia omaishoitajan talouteen. Monet erityislasten omaishoitajat ovat myös yksinhuoltajia.

Toimivat ratkaisut edesauttavat työhön sitoutumista. Työtilanteiden ennakointi, tietoisuus mahdollisuuksista saada apua ja hyvä kokonaistilanteen suunnittelu auttaa löytämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin työnantajaa kuin työntekijää.

Millaisia työelämän joustoja voin hyödyntää?

Perhevapaat ja työajan joustot ovat keskeisiä työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä on vaihtoehtoja erimittaisiin työstä poissaolon jaksoihin, joita voi soveltaa omaishoitotilanteissa. Useista järjestelyistä on mahdollista sopia työpaikkatasolla, ja joihinkin järjestelyihin on mahdollista saada tukea ansionmenetyksen korvaamiseksi. (ks. esim. Työaikalaki 872/2019, Työsopimuslaki 55/2001 § 4:7 a ja b)

Alla tietoa keskeisistä joustojärjestelymahdollisuuksista.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Kela tukee lapsiperheitä äidin raskausajasta alkaen sekä erilaisten perhevapaiden aikana. Erilaisia vanhempainpäivärahaetuuksia ovat, äitiysraha ja erityisäitiysraha, isyysraha, vanhempainraha sekä osittainen vanhempainraha. Vanhempainvapaata voi pitää enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista vanhempainrahakauden aikana. (Työsopimuslaki 55/2001, Sairausvakuutuslaki 2004/1224)

Hoitovapaa

Vanhemmilla on oikeus saada työstä palkatonta hoitovapaata, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta maksetaan kotihoidon tukea, jota haetaan Kelasta. Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka saaminen riippuu perheen koosta ja tuloista. Lisäksi kunta voi maksaa kotihoidon tuen saajalle kuntalisää. Kotihoidon tukea saava, lasta hoitava henkilö voi olla lapsen vanhempi tai muu huoltaja tai vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso. Kotihoidon tukea voidaan maksaa myös, jos lapsesta huolehtii muu henkilö tai palkattu hoitaja. (Työsopimuslaki 55/2001)

Osittainen hoitovapaa

Pienen lapsen vanhempi voi lyhentää työaikaa ja jäädä osittaiselle hoitovapaalle hoitamaan lastaan koulun 2. lukuvuoden loppuun saakka. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, voi lasta hoitaa 3. lukuvuoden loppuun saakka. Lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa.

Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen enintään 6 tuntia päivässä tai 30 tuntia viikossa. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa, mutta Kelalta voi hakea osittaista hoitorahaa. Toimialakohtaiset työehtosopimukset voivat myös määrittää sairaan lapsen hoitamisen palkalliseksi poissaoloksi. Työehtosopimuksissa voi olla myös mainintoja, kuinka pitkään palkallinen tai palkaton poissaolo on mahdollista ilman lääkärintodistusta. Lisätietoa voi kysyä omasta ammattiliitosta.

Osittaista hoitovapaata voi pitää useassa jaksossa. Osittaisella hoitovapaalla lasta voi samanaikaisesti hoitaa vain toinen vanhemmista tai huoltajista. Mahdollista kuitenkin on esimerkiksi se, että toinen hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin tai että osittaisella hoitovapaalla ollaan vuoroviikoin. Osittaista hoitorahaa saadakseen työntekijän on pitänyt olla saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen järjestelyistä. (Työsopimuslaki 55/2001)

Tilapäinen hoitovapaa

Alle 10-vuotiasta, kunta-alalla alle 12-vuotiasta, lasta voi jäädä hoitamaan kotiin lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi enintään neljän työpäivän ajaksi kerrallaan. Osassa työehtosopimuksista on sovittu, että vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan yli 10-vuotiasta vammaista lastaan. Vaikka työsopimuslaki ei velvoita maksamaan näiltä päiviltä palkkaa, monissa työehtosopimuksissa pienten lasten tilapäinen hoitovapaa on palkallista.

Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Lapselle etukäteen sovitut tarkastukset ja leikkaukset eivät oikeuta tilapäiseen hoitovapaaseen, koska kyseessä ei ole lapsen äkillinen sairastuminen. Näissä tapauksissa työstä poissaolosta sovitaan työnantajan kanssa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. (Työsopimuslaki 55/2001)

Poissaolo pakottavasta perhesyystä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Ennalta-arvaamattomuudella tarkoitetaan äkillistä sairautta tai onnettomuutta. Poissaolon kestolle ei ole asetettu aikarajaa, mutta se on luonteeltaan tilapäistä. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista ja esitettävä pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteista (esim. lääkärintodistus tai viranomaisen selvitys). Työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa tällaisessa tilanteessa. (Työsopimuslaki 55/2001).

Työstä poissaolo pidemmäksi ajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa poissaolon ajalta. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

Vapaa mahdollistaa myös muiden, kuin perheenjäsenten ja lähisukulaisten hoivaamisen, esimerkiksi avopuolison tai läheisen ystävän. Työsopimuslain mukaista vapaaoikeutta ei työpaikoilla tunneta riittävästi, eikä sen soveltamisesta ole syntynyt vakiintuneita käytäntöjä. Jos voi sopia pidemmästä vapaasta työnantajan kanssa, työntekijän ei silloin tarvitse irtisanoutua työstään voidakseen toimia läheisensä hoitajana. Näin on mahdollista myös paluun työhön päätyttyä. (Työsopimuslaki 55/2001)

Lyhennetty työaika

Lyhennetystä työajasta voidaan sopia. Laissa on erikseen taattu oikeus vain pienten lasten vanhemmille (osittainen hoitoraha). Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä siirtyä tekemään lyhyempää työaikaa, työnantajan on pyrittävä järjestämään niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Yhtenä perusteena lain perusteluissa mainitaan sairaan läheisen hoito. (Työaikalaki 872/2019).

Liukuva työaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta, jolloin työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voi lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään neljä tuntia. (Työaikalaki 872/2019).

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työtekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Työaikaa voidaan säästää tiettyjen sovittujen tuntirajojen sisällä ja sisään tehtyä työaikaa voidaan sitten käyttää esimerkiksi vapaapäivinä, lyhyempänä työaikana tai pitempänä vapaana. Työaikapankin säännöt sovitaan yleensä työpaikkakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimuksia soveltaen.

Ylityövapaa

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-ajaksi. Korvauksena annettava vapaa-aika voidaan myös yhdistää em. säästövapaaseen, mikäli työntekijä ja työnantaja siitä sopivat. (Työaikalaki 872/2019)

Säästövapaa

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.
(Vuosilomalaki 162/2005)

Vuorotteluvapaa

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja. Vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä on, että henkilö on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta. Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella.

Vuorotteluvapaalle jäävä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaa kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan ajalta vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen. Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus työttömyysturvalain perusteella. Vuorottelukorvausta määriteltäessä ei oteta huomioon lapsikorotusta.

Tarkista, voitko saada omaishoidon tukea samaan aikaan vuorotteluvapaakorvauksen kanssa.
Vuorotteluvapaa ei ole este omaishoidon tuen myöntämiselle kuin omaishoitolain määrittelemässä raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkioluokassa. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, Vuorotteluvapaalaki 1305/2002)

Etätyö

Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa työn organisointitapaa. Etätyötä tehdään työpaikan ulkopuolella esimerkiksi kotona, vapaa-ajan asunnolla tai liikkuvana työnä matkoilla. Etätyöstä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Etätyö tuo joustoa työelämään ja sen avulla voidaan vastata työntekijän henkilökohtaisiin esimerkiksi perhetilanteista johtuviin tarpeisiin.

Millaisia palveluita ja tukea on lapsiperheiden omaishoitotilanteisiin?

Ansiotyön ja omaishoidon yhdistäminen on helpompaa, kun tietää palvelu- ja tukimahdollisuuksista. Usein omaishoidon tuen rinnalla on perheen tarvitsemia muitakin tukitoimia, kuten vammaispalveluita, kuntoutusta, Kelan vammaistukea, hoito- ja apuvälineitä ja muita räätälöityjä tukitoimia.

Tässä listattu muutamia keskeisiä palveluita, joita lapsiperheet käyttävät:

Kotiin saatavia palveluita
  • Apua ja tukea lapsen hoitamiseen (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää päivähoito alle kouluikäisille. Perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea.
  • Hoitoapua kotiin. Kotipalveluohjaajilta voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin ja saada tarkempaa tietoa hoidosta perittävästä maksusta. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) Lastenhoitoapua voi tiedustella esimerkiksi myös Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
  • Tukihenkilö. Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa tarvitsevalle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voidaan sosiaalitoimiston kautta järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö, jolle maksetaan pieni palkkio ja kulukorvaus. (Lastensuojelulaki 417/2007, Vammaispalvelulaki 380/1987 ja Vammaispalveluasetus 759/1987)
  • Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateriapalvelua, turvapalveluita, siivousta, vaatehuoltoa, kauppa- ja muita asiointipalveluita. Tukipalvelut ovat usein ensimmäisiä palveluita, joita tarvitaan kotona asumisen tueksi.
  • Lapsiperheiden kotipalvelu. Kotipalvelu on yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista ja perheen omien voimavarojen vahvistamista. Perhettä opastetaan lasten ja kodinhoidossa sekä vahvistamalla arjen taitoja. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista seuraavien syiden vuoksi: sairaus, synnytys, vamma tai erityinen perhe- tai elämäntilanne. Kotipalvelua tarjotaan perheen tarpeen mukaan mahdollisesti rinnakkain perhetyön tai muun sosiaalipalvelun kanssa.  Kun lapselle annetaan erityispalveluita, kuten lastensuojelun tai vammaispalvelun asiakkaana, lapsella ja perheellä on oikeus saada myös sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, kuten kotipalvelua. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014)
  • Kotiin saatavaa lomitusta tarjoaa esim. Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Lomittaja tulee omaishoitajan vapaan tai vanhempien loman ajaksi kotiin, huolehtii kaikista kotiin jäävistä perheenjäsenistä ja tekee jokapäiväiset kotiaskareet. Perhelomitusta on tarjolla koko maan kattavasti.
Kodin ulkopuolisia palveluita
  • Asumisvalmennuksen tarkoituksena on tukea muuttoa uuteen kotiin, vahvistaa esimerkiksi mielenterveyshäiriöistä kärsivän tai kehitysvammaisen nuoren aikuisuutta, valmistaa elämänmuutokseen ja tukea koko perhettä. Asumisvalmennus voi sisältää kodinhoidon tai omasta itsestä huolehtimisen opettelua sekä lyhytaikaisia asumisjaksoja.
  • Asumisharjoittelu / -kokeilujakso voi olla tarpeen esimerkiksi vammautumisen jälkeen, vaikean sairauden edetessä, muutettaessa pois kotoa tai laitoksesta, vammaisen tai pitkäaikaissairaan nuoren itsenäistyessä. Kokeilun tavoitteena on kartoittaa asiakkaan palvelutarve, hänelle soveltuvat asumisvaihtoehdot sekä asumisen tukitoimien, apuvälineiden sekä asunnon muutostöiden tarve.
  • Intervallihoito/lyhytaikaishoito. Palvelu tarkoittaa, että henkilö asuu säännöllisesti vuoroin kotona ja vuoroin jossakin lyhytaikaista hoitoa tarjoavassa laitoksessa tai asumisyksikössä. Palvelu on tarkoitettu esimerkiksi vammaisille ihmisille, jotka tarvitsevat ajoittain kodin ulkopuolella hoivaa ja huolenpitoa. Lyhytaikaiseen hoitoon voi päästä esimerkiksi kunnan tai yksityiseen hoivakotiin, ryhmäkotiin, palvelukeskukseen, palvelukotiin, tilapäishoitokotiin tai perhehoitoon.
  • Palveluasumisessa on mahdollisuus saada yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja palveluita jokapäiväiseen selviytymiseen kuten ateriapalvelu, siivouspalvelu, pyykinpesu tai kotisairaanhoito. Asunnot voivat olla erityisesti vammaisten henkilöiden tarpeisiin rakennettuja. Palveluasumista toteutetaan esimerkiksi kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen, säätiöiden ja yritysten ylläpitämissä palvelutaloissa. Palveluasumista järjestetään myös normaalissa asunnossa, johon saa säännölliset päivittäiset palvelut, esimerkiksi kotihoidon käynnit. Palveluasuminen voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Palveluasumista järjestetään vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain tai erityishuoltolain nojalla.
  • Perhehoito, lyhytaikainen / tilapäinen perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Vammainen, pitkäaikaissairas tai mielenterveyskuntoutuja voi saada perhehoitoa. Joskus tilapäinen perhehoito toteutetaan hoidettavan läheisen kotona. Toimeksiantosopimussuhteinen perhekoti on kunnan hyväksymä yksityiskoti, jossa hoitoa perustuu toimeksiantosopimussuhteeseen. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.
  • Ammatillinen perhekoti toimii yritysmuodossa. Ammatillinen perhekoti on perhehoidon ja laitoshuollon väliin sijoittuva hoitomuoto. Lisätietoa saa kunnan sosiaalitoimesta ja Perhehoitoliitosta.
  • Päivätoimintapalvelut. Päivätoiminta tukee ja edistää esimerkiksi pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön toimintakykyä, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta. Lisäksi päivätoiminta hoidettavalle läheiselle tukee omaishoitajien jaksamista. Päivätoimintapalvelun määrä riippuu osallistujan omista sekä läheisen tarpeista ja paikkakunnan päivätoimintamuotojen laajuudesta. Lisätietoa saa vammaistyön sosiaalityöntekijältä.
Milloin on oikeus vammaispalveluihin?

Oikeus vammaispalveluihin riippuu siitä, mikä on henkilön toimintakyky. Kun haetaan vaikeavammaiselle tarkoitettua palvelua, tarvitaan hakemuksen liitteeksi lääkärin lausunto tai kuntoutussuunnitelma, missä selvästi kuvataan tarve palveluun.

Vaikeavammaiselle järjestetään palveluja ja tukitoimia, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla (Vammaispalvelulaki 380/1987).

Lisätietoja vammaispalveluista Vammaispalveluiden käsikirjasta

Vapaajärjestelyt sopimusomaishoidon tilanteisiin

Vapaajärjestelyt ovat keskeinen osa omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukemista. Työssäkäyvällä omaishoitajalla on harvoin palautumisaikaa. On tärkeää tehdä suunnitelma vapaiden järjestymiseksi.

Sopimusomaishoidossa kunnan tulee järjestää omaishoidettavalle laadukasta ja kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Kunnan tulee myös suunnitella yhdessä hoitajan ja hoidettavan läheisen kanssa heidän yksilöllisiin tilanteisiinsa sopiva palvelu. Sijaishoitovaihtoehtoja tulee olla riittävästi tarjolla ja hoito tulee järjestää niin, että se vastaa hoidettavan läheisen yksilöllisiä tarpeita. Lisäksi hoitajan vapaan aikainen hoito tulee lähtökohtaisesti järjestää avohuollon palveluna. Laitosmuotoista sijaishoitoa tulisi käyttää vain silloin, kuin vapaan järjestäminen ei hoidettavan tarpeiden takia ole muutoin käytännössä mahdollista.

Kunnalla on oikeus viime kädessä päättää siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Hoito tulee olla kuitenkin tarkoituksenmukaista. Tämä tarkoittaa, että hoidettavan henkilön ikä ja muu tilanne tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon hoitoratkaisussa.

Kannattaa avoimin mielin tehdä ehdotuksia kunnan tarjoamien vaihtoehtojen rinnalle ja kertoa rohkeasti, jos lakisääteinen vähintään kaksi tai vähintään kolme vapaavuorokautta ei tunnu riittävältä. Lisäksi kannattaa selvittää onko oikeutta saada hoidettavalleen vammaispalvelujen kautta lisää tilapäishoitoa tai henkilökohtaista apua tai mitä vaan mikä toisi hieman taukoa hoitotyöhön. Lue lisää vapaan aikaisesta hoidosta Omaishoidon tuki -sivulta.

Miten voisin valmistautua palvelusuunnitelmapalaveriin?

Perheellä voi olla lapsen sairauden tai vammaisuuden vuoksi kymmeniä eri tahoja ja palveluja, joiden kanssa he ovat tekemisissä yhtäaikaisesti. Kokonaisuuden hallinta saattaa olla kaaosmaista. Perhettä tukee sitä paremmin mitä selkeämmin sovitaan työnjaolliset roolit; kuka tekee mitäkin, milloin ja miten.

  • riittävä tuki ja palvelut hoidettavalle lapselle
  • hoidon onnistumiseksi tarvittavat hoitotarvikkeet, apuvälineet ja hoitoympäristöön liittyvät muutostyöt
  • taloudellinen tuki ja palveluja omaishoitajalle
  • henkistä tukea ja vapaata hoitotyöstä

Valmistaudu palvelusuunnitelmapalaveriin etukäteen:

  • Mieti asiat tai ongelmat, jotka palaverissa tulisi ratkaista tai ottaa esille. Tee itsellesi asialista.
  • Hanki itse tietoa käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja oikeuksista, palveluista, tukitoimista ja niiden asiakasmaksuista.
  • Selvitä asiaan liittyvät oikeutesi.
  • Mieti etukäteen vaihtoehtoisia ratkaisuja esim. tilapäishoitoon.
  • Pyydä tarvittaessa tueksesi palaveriin joku.

Muista myös lausuntojen merkitys palvelujen ja tuen hakemisessa. Kannattaa pyytää lausuntoa esim. lääkäriltä/ siltä taholta, jolla on kuntoutusvastuu. Huomioitava on, että pelkkä diagnoosi ei kerro toimintakyvystä.

Valmistautumisesta saa lisää tietoa esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliiton avoin itseopiskelukurssilta Palvelusuunnitelma tutuksi ja Oikea tuki – loistava perhe -oppaasta, joka auttaa perhettä tuen tarpeiden pohtimisessa.

Miten pääsen omaishoitajana takaisin työelämään?

Lasten omaishoitajat saattavat joutua olemaan pois ansiotyöstä. Pitkittynyt poissaolo työmarkkinoilta vaikeuttaa työnsaantia. Lue lisää Työttömyys -osiosta. Lisäksi joustoista tietoa Millaisia työelämän joustoja voin hyödyntää? -otsikon alta.

Korvataanko ansiomenetys, jos olen pois töistä lapsen hoidon vuoksi?

Jos alle 10-vuotias, kunta- alalla alle 12-vuotias, lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään neljä työpäivää. Vaikka työsopimuslaki ei velvoita maksamaan näiltä päiviltä palkkaa, monissa työehtosopimuksissa pienten lasten tilapäinen hoitovapaa on palkallista. Tarkista tilanne omalta kohdaltasi ammattiliitostasi. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella. (Työsopimuslaki 55/2001)

Voit saada Kelasta ansioon suhteutettua erityishoitorahaa, jos vastaat alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidosta tai siihen liittyvästä kotihoidosta. Erityishoitorahan saaminen edellyttää lasta hoitavalta lääkäriltä D-lausuntoa (sairauden vaikeus ja vanhemman hoitoon osallistumisen tarve). Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa.

Kunta voi myöntää omaishoidon tukea lähiomaiselle, joka hoitaa kotona vaikeasti vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta lasta. Saat lisätietoja kotikunnastasi. kts. myös osio Millaisia työelämän joustoja voin hyödyntää?

Mitä tapahtuu, jos en halua tehdä omaishoidon tuen sopimusta?

Ketään ei voi pakottaa omaishoitajaksi tai solmimaan sopimusta omaishoidon tuesta. Jos sinulla on tarpeita saada tukea ja palveluita, kysy niistä kunnan sosiaalitoimesta.

Omaishoidon tuen saamisen kriteerit eivät täyttyneet, mikä avuksi?

Omaishoidon tuen päätös voi olla kielteinen esimerkiksi silloin, kun kunta arvioi, etteivät perusteet täyty omaishoidon tuen myöntämiselle. Voit yrittää saada asiaan itseoikaisua eli olla päättävään viranomaiseen yhteydessä ja perustella, miksi hakemus pitäisi hyväksyä. Jos viranomainen ei muuta päätöstään, voit tehdä asiasta oikaisuvaatimuksen lautakunnalle. Päätöksessä on valitusohjeet. Voit myös hakea tukea myöhemmin uudelleen. Omaishoidon tuen hakijalla on oikeus hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen, jos hän kokee, että palveluille olisi tarvetta. Suunnitelmassa sovitaan, miten arjen apu järjestetään. Jos koet, että toimit edelleen läheisesi auttajana, sinun kannattaa nostaa esiin myös ne asiat, joihin itse koet tarvitsevasi apua. Voit kysyä vapaita omaishoitotyösi tueksi, vaikka sinulla ei olisi sopimusta omaishoidosta kunnan kanssa (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014).

Tilanteissa, joissa perheessä on useampi erityislapsi ja joista kukaan ei yksinään täytä tuen saamisen kriteerejä, voi kuntaa pyytää tarkastelemaan hoidon sitovuutta ja vaativuutta kokonaisuutena. Tuen epäämiseen voi olla monta syytä. Usein epäämisen peruste liittyy hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen, jotka eivät täytä tuen saamisen kriteerejä. Joissakin kunnissa on mahdollista ottaa huomioon paremmin perheen kokonaistilannetta ja korottaa hoitopalkkiota perustelluista syistä, joita lapsiperheissä voivat olla esimerkiksi:

  • yksinhuoltajuus, jos tosiasiallinen hoito on vain yhdellä vanhemmalla.
  • luopuminen osittain tai kokonaan ansiotyöstä tai työttömyysturvasta hoitotilanteen vuoksi.
  • omaishoidon tuki mahdollistaa lapsen/nuoren kuntoutusta.
  • vaativa huolenpito esim. asioiden hoito, palveluiden ja tukiverkostojen hallinta
Menetänkö omaishoidon tuen, jos menen ansiotöihin?

Omaishoitopalkkiota ei voida automaattisesti alentaa tai omaishoidon tuen hakemusta hylätä, vaikka hoitaja ei osallistu kokoaikaisesti hoidettavan läheisen hoitoon. Tällöin tulisi selvittää ne syyt, jotka mahdollistavat hoitajan työssäolon ja se, miten hoitajan poissaolo vaikuttaa annettavaan hoitoon.

Voiko kunta evätä omaishoidon tuen sillä perustein, että olen osan aikaa päivästä työssä?

Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tuesta annetussa laissa hoidon sitovuuden ja vaativuuden osalta ei ole asetettu hoidettavan tai hoitajan poissaoloon liittyviä aikarajoja. Hallinto-oikeus katsoi, että sosiaalilautakunta ei ollut voinut hylätä omaishoidontukihakemusta sillä perusteella, että omaishoitaja oli osan päivästä työssä kodin ulkopuolella. Hallinto-oikeus antoi merkitystä hoidettavan kodin ulkopuolisille hoitoajoille ja myös sille, kuinka paljon henkilö tarvitsi hoitoa ja huolenpitoa. Hoitopalkkiota ei voida alentaa tai hakemusta hylätä yksinomaan sen johdosta, että hoitaja ei osallistu kokoaikaisesti hoidettavan hoitoon. Tällöin tulee selvittää ne syyt, jotka mahdollistavat esimerkiksi hoitajan työssäolon ja se, miten hoitajan poissaolo vaikuttaa annettavaan hoitoon. (Hämeenlinnan HAO 2.2.2007 Nro 07/0070/4)

Vaikuttavatko palvelut omaishoidon tuen hoitopalkkioon?

Kunnallinen kotipalvelu ja muut vastaavat palvelut voivat vähentää omaishoidon tarvetta siten, että runsaasti palveluita saavan henkilön palkkio on alempi kuin vastaavalta hoitoisuudeltaan kokonaan omaishoitajan hoidon varassa olevalla henkilöllä. Omaishoidon palkkiota ei voida evätä yksinomaan sillä perusteella, että henkilö saa omaishoitajan työtä tukevia palveluita, ellei kyse ole laitoshoidosta.

Omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien ja alle vuorokauden mittaisten virkistysvapaiden pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää (Laki omaishoidon tuesta 937/2005).

Pääsääntönä on, että aina tulisi arvioida hoidon sitovuus ja vaativuus, mihin päätös perustuu, vaikka käytössä olisi ulkopuolisia palveluita. Jos asiasta esimerkiksi tekee muutosvaatimuksen, tulisi siihen tarkasti merkitä, kuinka paljon hoitoa ja huolenpitoa jää omaishoitajalle palveluista huolimatta. Yksilöllinen tilanne täytyy arvioida aina: hoidon tarve voi olla suurta korkeammissa tukiluokissa, vaikka palveluita olisi paljon.

Hoidettavan koulunkäynnin, päivähoidon ym. vaikutus palkkioon

Jos hoidon sitovuus ja vaativuus katsotaan pienemmäksi, palkkio voidaan määritellä matalammaksi, kun muita palveluja on myönnetty paljon. Poissaolo kotoa esim. koulunkäynnin vuoksi ei kuitenkaan voi olla syy palkkion pienentämiseen. Hoitopalkkiota ei voida alentaa silloin, jos hoidettava on keskimäärin seitsemän tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Hoitopalkkiota ei voida myöskään alentaa tilanteessa, jossa hoidettava on keskimäärin enemmän kuin seitsemän tuntia kodin ulkopuolella, jos hoidon ja huolenpidon tarve kotona on vähäistä suurempaa. Näissä tilanteissa omaishoitajalla on oikeus vähintään alimpaan hoitopalkkioon kuukaudessa. (STM opas ja lain perustelut hoitopalkkion osalta 2005 )

Lyhytaikaishoidon vaikutus palkkioon

Lyhytaikaishoito voi vähentää omaishoidon tarvetta ja alentaa palkkiota. Toisaalta ne hoidettavat läheiset, jotka saavat jaksohoitoa, ovat omaishoidon vaativuudessa usein kaikkein raskaimpia.

Jos hoidettava on intervallihoidossa kaksi viikkoa kerrallaan, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon voidaan katsoa olevan vähäistä, jos intervallihoito ei ole säännöllistä (Helsingin HAO 31.1.2007 nro 07/0133/6: kunta ei voinut poistaa omaishoidon tukea niiltä kuukausilta, jolloin intervallihoitoa ei annettu, mutta intervallihoitokuukausilta kyllä).

Hoidon ja hoitopalkkion maksamisen keskeytymisestä lyhytaikaisen laitoshoidon aikana on mahdollista sopia, mutta ainoastaan ehdoin, jotka ovat omaishoitajalle edullisemmat kuin laissa esitetty pääsääntö.

Siksi ei kannata aina tyytyä siihen, että palkkio laskee vaikka esim. viikon jaksolla kodin ulkopuolella. Jos esim. viikko kuukaudessa tilapäishoitoa, niin on oikeutettua vaatia, että 2-3vrk niistä on lakisääteisen vapaan maksulla olevaa hoitopäivämaksua. Toki omaishoitaja voi vaatia vapaita myös erikseen tilapäishoidon lisäksi.

Helsingin HAO 14.4.2008 Nro 08/0247/4

Lapsi oli kaupungin järjestämässä maksuttomassa iltapäivähoidossa. Omaishoidon tukea koskeva hakemus oli hylätty sillä perusteella, että lapsi sai iltapäivähoitoa. Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tukeen kuuluu aina rahana maksettava palkkio. Kunnallinen kotipalvelu ja muut vastaavat palvelut voivat vähentää omaishoidon tarvetta siten, että runsaasti palveluita saavan kohdalla palkkio on alempi kuin hoitoisuudeltaan samanlaisella, mutta kokonaan omaishoitajan hoidon varassa olevalla henkilöllä. Omaishoidon palkkiota ei voida evätä yksinomaan sillä perusteella, että henkilö saa omaishoitajan työtä tukevia palveluita, ellei kyse ole laitoshoidosta.

Rovaniemen HAO 2.3.2007 Nro 07/0126/1

Hallinto-oikeus katsoi, että hoitopalkkiota ei voida alentaa kaavamaisesti sen johdosta, että henkilö saa kunnallista palvelua tietyn määrän kuukaudessa selvittämättä tarkemmin, miten palvelujen saaminen tosiasiallisesti vaikuttaa hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen kuukausittain. Hallinto-oikeus totesi vielä, että merkitystä ei ole sillä, ovatko jotkut annetut palvelut maksuttomia omaishoidon sitovuutta arvioitaessa tai kunakin kuukautena maksettavan omaishoidon tuen lopullista määrää vahvistettaessa.

Voiko omaishoidon tukea ja henkilökohtaista apua saada yhtä aikaa?

Omaishoidon tuen saaminen ei estä tekemästä päätöstä henkilökohtaisesta avustajasta. Henkilökohtaista avustajaa voi hakea kodin ulkopuolisiin toimintoihin tai muihin sellaisiin toimintoihin, joita myönnetty omaishoidon tuki ei kata tai ei ole tarkoitukseen riittävä.

Helsingin HAO 12.10.2001 T 01/0769/6

Alaikäiselle lapselle oli haettu vammaispalvelulain nojalla henkilökohtaista avustajaa koulujen lomien ajaksi sekä niiksi ajoiksi, jolloin omaishoitajana toimiva äiti osallistui työn kannalta välttämättömään täydennyskoulutukseen. Sosiaalilautakunnan alainen viranhaltija oli hylännyt hakemuksen, koska kyse on lapsen hoidon järjestelystä ja lapsen äiti sai tukea erilaisista lapsen hoidon järjestämiseksi tarkoitetuista tukitoimista mm. omaishoidon tuesta. Hallinto-oikeus totesi, että sosiaalilautakunnan alainen jaosto oli hylännyt lapsen äidin tekemän muutosvaatimuksen sillä perusteella, että hänellä oli mahdollisuus palkata lapselleen hoitaja henkilökohtaisen avustajan palkkaan nähden myönnetyillä ensisijaisille tuilla (mm. omaishoidon tuella).

Hallinto-oikeus totesi, että lapsen äidille sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty omaishoidon tuki on tosin vammaispalvelulakiin nähden ensisijainen, mutta omaishoitajalle maksettavaa tukea ei, samoin kuin Kansaneläkelaitoksen maksamaa hoitotukeakaan, ole tarkoitettu vammaispalvelulaissa tarkoitetun henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei hakijan muutosvaatimusta voitu hylätä jaoston mainitsemille perusteilla. Hallinto-oikeus totesi, että lautakunnan jaosto ei ollut tutkinut, onko haettuun tukitoimeen ollut mahdollista myöntää korvausta vammaispalvelulain nojalla ja kun otettiin huomioon toisaalta lapsen henkilökohtaisen avustajan tarve ja toisaalta kunnassa käytettävissä olevat määrärahat. Hallinto-oikeus kumosi ja palautti asian lautakunnan jaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Muutoin omainen ei voi olla henkilökohtainen avustaja kuin poikkeuksellisesti erittäin perustelluista syistä esim. tulkinta, tulkkaus kommunikaatio, hyvin yksilöllinen hoiva, ei löydy ketään toista avustajaa.

Poikkeus: Jos henkilökohtaisen avun saaja ei ole tilanteessa työnantajana, vaan avustaja tulee yrityksestä (kunta ulkoistanut tämän palvelun), niin silloin em. erityisen painavaa rajausta ei ole, eli kunta ei voi kieltää omaista toimimasta henkilökohtaisena avustajana. Yritys, joka välittää avustajan päättää tällöin, palkkaako omaisen avustajaksi.

Lisätietoa: omainen avustajana

Loppuuko omaishoidon tuki, kun nuori muuttaa pois kotoa?

Kunnilla on erilaisia käytäntöjä omaishoidon tuen myöntämisessä. Keskeistä tuen saamisessa on hoidon sitovuus. Lapsen kotoa muuttotilanteessa katsotaan usein, että hoidon sitovuus vähentyy siinä määrin, etteivät tuen saamisen edellytykset enää täyty. Tukiasuntoon siirtyminen saatetaan osissa kuntia rinnastaa myös asumiseen toimintayksikössä, esim. ryhmäkoti, mikä ei ole kuitenkaan sama asia kuin tukiasunto. Päätöksiin voi vaikuttaa STM ohjeistus  Omaishoidon tuki Opas kuntien päättäjille , jossa sivulla 21:

”Omaishoidon tukea ei tule myöntää, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Esimerkiksi vanhainkodin tai palveluasumisyksikön tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluja ei voida korvata omaishoitajan työpanoksella.”

Jos hoidettavan läheisen palveluasumisen kustannukset yksityisessä hoivakodissa ovat hänen itsensä vastuulla, voidaan hänen omaishoitajalleen myöntää omaishoitopalkkiota, jos omaishoidon tuen kriteerit muuten täyttyvät. Asiaa kannattaa tässä tapauksessa selvittää hoidettavan kotikunnan kanssa.

Osa kunnista käytännössä vaatii, että omaishoitajan ja hoidettavan tulee asua samassa taloudessa. Laki omaishoidon tuesta ei sitä kuitenkaan edellytä. Omaishoitajan antaman hoidon sitovuus ja vaativuus tulisi olla tuen arvioinnissa keskeistä riippumatta asuinpaikasta.

Omaishoidon tilanteet pitää ratkaista yksilöllisesti ottaen huomioiden omaisen rooli.

Voiko toinen vanhemmista toimia sijaisomaishoitajana?

Lakisääteistä estettä ei ole siihen, että toinen vanhemmista toimii sijaisomaishoitajana ja vastaa sopimusomaishoidon aikaisen omaishoitajan vapaan aikaisesta hoivasta hoidettavalle läheiselle. Kunnalla on kuitenkin oikeus linjata, kuka voi toimia sijaisomaishoitajana. Joskus toisen vanhemman sijaisomaishoitajuus on perusteltua, vaikka se ei välttämättä ole optimaalisin ratkaisu omaishoitajan hyvinvoinnin/jaksamisen kannalta.

Miten erotilanteessa käy omaishoidon tuen ja alle 16-vuotiaan vammaistuen?

Jos lapsi/lapset asuvat (tasapuolisesti) kummankin vanhemman luona, molemmille vanhemmille voisi kuulua oma omaishoidon tuen sopimus. Sopimuksen muuttaminen vaatii nykyisen sopimuksen irtisanomista ja uuden tekemistä sopimuksen ”puolittamiseksi”. Eroperheessä omaishoidon sopimuksen jakaminen on neuvottelukysymys. Kunta saattaa katsoa, ettei omaishoitajakohtaista hoidon sitovuutta ole enää siinä määrin, että tuen saamisen kriteerit täyttyisivät, tai jos täyttyvät, yhteenlaskettu tuki saattaa vähentyä. Myös vapaapäiväoikeus voi heikentyä, jos kunta katsoo sitovuuden vähentyneen. Jos lapsi/lapset eivät asu tasapuolisesti molemmilla vanhemmilla, on sopimuksia tehty vain toiselle vanhemmista, jolloin vapaakin on järjestynyt hänelle helpommin.

Kummalle vanhemmalle maksetaan alle 16-vuotiaan vammaistuki vanhempien erotilanteessa?

Alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan pääsääntöisesti lapsen edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle lapsen tilille. Yleensä alaikäisen edunvalvojia ovat hänen huoltajansa eli vanhemmat. Jos molemmat vanhemmat ovat lapsen edunvalvojia (huoltajuus voimassa), vammaistuki voidaan lain mukaan maksaa kummalle tahansa vanhemmista.

Kun lapsen molemmat vanhemmat ovat lapsen edunvalvojia, vammaistuki maksetaan hakemuksen allekirjoittaneen vanhemman tilille. Jos vammaistuki halutaan muuttaa maksettavasi toiselle vanhemmalle, Kelan on aina ennen maksunsaajan muutosratkaisun tekemistä kuultava sitä vanhempaa, jolle tuki on aiemmin maksettu. Tällöin tuen maksamisen väliaikaisesti keskeytyy, kunnes asia on ratkaistu Kelassa. Jos vanhempi, jolle vammaistuki on maksussa, suostuu muutokseen tai hän ei vastaa kuulemiseen, Kela voi muuttaa vammaistuen maksettavaksi toiselle vanhemmalle. Kela voi muuttaa vammaistuen maksettavaksi toiselle vanhemmalle myös silloin, jos siihen on muu perusteltu syy, esimerkiksi tuomioistuimen päätös. Kela ei pysty jakamaan maksua, vaan vammaistuki maksetaan aina kokonaisuudessaan jommallekummalle vanhemmista. Mahdollinen jako pitäisi pystyä sopimaan ja toimittamaan käytännössä vanhempien kesken.

Voiko alle 18- vuotias toimia omaishoitajana?

Alle 18 -vuotiaan on mahdollista tehdä sopimus omaishoidon tuesta tai toimia sijaisomaishoitajana, jos omaishoidon työtehtävät eivät vaaranna hänen terveyttään, hänen toimintakykynsä vastaa omaishoidon asettamia vaatimuksia ja tuen saannin edellytykset muutoin täyttyvät. Käytännössä alle 16-vuotiaalle ei ole tehty omaishoidon tuen sopimuksia, mutta joissakin tilanteissa he kuitenkin voivat toimia esim. sijaisomaishoitajina. Kunta päättää, kenet se hyväksyy sopimusomaishoitajaksi tai sijaisomaishoitajaksi.

Voiko kunta evätä omaishoidon tuen alle kolmevuotiaalta?

Jos kunta evää omaishoidon tuen perustellen asiaa lapsen iällä, voi asiasta hakea itseoikaisua eli muistuttaa päättävää viranomaista, että ikä ei saa olla päätöksen perusteena. Voi viitata esim.

Kouvolan HAO 30.9.2008 Nro 08/0490/2

Kunta oli yleisohjeellaan määritellyt, että alle 3-vuotiaalle ei myönnetä omaishoidon tukea, vaan asiakas ohjataan kotihoidon tuen piiriin. Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tuesta annetussa laissa ei aseteta mitään ikärajoituksia hoidettavana olevan henkilön suhteen. Hallinto-oikeus viittasi perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja katsoi, että kunta ei ollut voinut asettaa omaishoidon tuesta annettuun lakiin perustuvan omaishoidon tuen saamiselle hoidettavana lapsen ikään kohdistuvaa ehtoa siitä, että lapsen pitää olla vähintään tietyn ikäinen ja asettaa kuntalaisia siten eriarvoiseen asemaan.

Miten huomioida erityislapsen sisaruksia?

Erityisellä sisaruudella on osoitettu olevan sekä myönteisiä vaikutuksia että riskitekijöitä. Sisarusten tarpeet joutuvat ajoittain väistymään erityistä huolenpitoa ja hoitoa tarvitsevan sisarustensa tarpeiden tieltä. Vanhemmilta vaaditaan erityisiä taitoja, jotta kaikki lapset kokisivat tulevansa rakastetuiksi ja tasapuolisesti kohdelluiksi. Aikuisten voi olla vaikea huomata sisarusten stressiä. Vanhempana kannattaa pohtia, minkälaista tietoa ja tukea sisarukset tarvitsevat. Tärkeää on pysähtyä kuulemaan, minkälaisia asioita sisarukset pohtivat tai miten ymmärtävät erityistä tukea tarvitsevan sisaruksensa tilanteen. Vanhemmille tuo varmuutta ja luottamusta, kun heillä itsellään on riittävästi tietoa erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä asioista. Varmuuden ja luottamuksen ilmapiiri heijastuu koko perheeseen. Sisarusten asema ja tuen tarve kannattaa ottaa puheeksi myös palvelusuunnitelmaa laatiessa.

Lisätietoa:
Erilainen, samanlainen sisaruus. Opas vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sisaruksen tukemiseen
Verraton sisaruus. Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisusarja 1/2012
Erityisyys perheessä sisarusten kokemana

Mistä voin saada oikeudellista apua ja neuvontaa?

Suomessa ei ole asetettu ikärajaa sille, kuka voi saada oikeusapua. Näin ollen myös lapset ovat oikeutettuja oikeusapuun. Oikeusapu myönnetään hakijan tulojen, menojen ja elatusvelvollisuuden eli käyttövarojen perusteella. Hakijan käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hakija oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Alle 18-vuotiaiden lasten varallisuutta selvittäessä huomioon ei oteta huoltajien käyttövaroja.

Oikeudellista apua voi kysyä esim.

Myös näistä voi olla apua:

STM: Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille (2005)
Vammaispalvelujen käsikirja, THL 
Järjestöjen sosiaaliturvaopas
Sosiaaliturvan tarkistuslista.pdf
Läheisen muutto kodin ulkopuoliseen hoivaan

Väkivalta/kriisitapauksiin: kaltoinkohtelu Suvanto ry, Mieli ry

Kehitysvammaisten tukiliiton sosiaaliturvaopas

CP-liiton opas tuista ja palveluista perheille

Tietopaketti erityislapsiperheiden sosiaalipalveluista. Erityisperheet.fi

 

Sivut päivitetty 28.2.2022