Ammattilaisille

Omaishoitajan auttaminen perustuu taitoon tunnistaa koko perheen kokonaistilanne ja -tarve. Omaishoito koskettaa aina koko perhettä, myös alaikäisiä lapsia. Joskus hoivahuoli tai hoivavastuu voi olla läsnä myös lasten tai nuorten elämässä, jolloin se voi vaikuttaa heidän opiskeluvalintoihinsa ja työelämän polkuihinsa.

Hoivatilanteiden taustat, perhedynamiikka ja tuen tarpeet ovat aina erilaisia ja yksilöllisiä, eikä oman kokonaistilanteen arvioiminen ole aina helppoa omaishoitajallekaan. Jotta omaishoitajan työssäkäynti mahdollistuu omaishoitotilanteen rinnalla, riittävien tukitoimien rakentamiseen tarvitaan moniammatillisen yhteistyön lisäksi myös työpaikkojen mukaan ottamista ja työnantajan tukea.

Omaishoitajuudesta
Miten tunnistaa omaishoitotilanne?

Omaishoitotilanteessa jonkun perheenjäsenen sairauteen tai vammaisuuteen liittyvä auttaminen ja tukeminen on osa perheen arkea ja elämää. Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava läheinen että hoitaja tarvitsevat tukea.

Tunnistamisen apuna voi käyttää alla olevia Tunnista omaishoitotilanne -kortin kysymyksiä, jotka löytyvät myös tunnista omaishoitaja sivuilta. Ammattilaisille on saatavilla omaa aineistoa Tunnista omaishoitaja. Pieni opas sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Omaishoitoa käsitellään laajemmin esimerkiksi oppaassa Minäkö omaishoitaja? Ensiopas omaishoidosta. Oppaan tarkoituksena on pysäyttää omaishoitaja pohtimaan, miten elämä on muuttunut läheisen ihmisen sairastumisen, vammautumisen tai lapsen diagnoosin seurauksena. Omaishoidosta löytyy tietoa myös eri kielillä. Aineistot löytyvät linkitettynä materiaalipankista.

Tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille

OMA-ryhmän tuottamassa oppaassa pohditaan keinoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja omaishoitajien vuorovaikutuksen parantamiseksi. Mukana on tietoa omaishoidosta ja kuvaus omaishoidon tilanteesta Suomessa.

Opas PDF-muodossa

Oppaan nettiversio

Keitä ovat nuoret hoivaajat?

Nuoret hoivaajat ovat alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka hoivaavat tai kantavat huolta läheisestään tämän fyysisen tai psyykkisen sairauden, päihdeongelman tai muun terveyteen liittyvän haasteen vuoksi. Heidän läheisilleen antamansa apu ja hoiva jää usein tunnistamatta ja näkymättömiin, jättäen heidät vaille tarvitsemaansa tukea.

THL:n Kouluterveyskyselystä 2019 saatiin ensimmäiset tiedot nuorten hoivaajien määrästä ja hyvinvoinnista. Kyselyyn vastanneista viikoittain tai päivittäin läheistään hoivaavia oli noin kuusi prosenttia. Hoivavastuussa olevista nuorista useampi kävi koulun ohessa työssä, koki perheensä taloudellisen tilanteen heikoksi ja koki erilaisia mielenterveyteen liittyviä haasteita verrattuna ei-hoivaaviin nuoriin.

Lue lisää nuorista hoivaajista.

Lapset ja nuoret perheenjäsenten hoivaajina. Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Nenonen ym. Tutkimuksesta tiiviisti 24/2020. Kouluterveyskysely.

Omaishoitajaliiton Jangsterit -nuoret hoivaajat -hanke.

Joensuun seudun omaishoitajat ry:n ALISA-toiminta, jossa tietoa ja työkaluja nuorille hoivaajille, perheille ja ammattilaisille  sekä MOOC – nuoret hoivaajat opintokokonaisuus.

Mitä omaishoidon tuki tarkoittaa?

Katso: Omaishoidon tuki

Miten voisin tukea omaishoitajan hyvinvointia ja jaksamista?

Työn joustojen puheeksi ottaminen kannattaa aina, kun siihen on mahdollisuus ja se tuntuu palvelevan omaishoitajan kokonaistilannetta. Lue lisää työelämän joustoista ja perheystävällisistä käytännöistä työpaikoilla.

Omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutukset on tarkoitettu kaikille omaishoitajille. Osallistuminen ei edellytä omaishoidon tukea tai Omaishoitajaliiton jäsenyyttä.

Sopimusomaishoitajien tukeminen

  • Kannusta omaishoitajaa käyttämään lakisääteiset vapaansa. Vapaan käyttöön on erilaisia vaihtoehtoja, joista lisätietoja saa oman kunnan omaishoidontuen työntekijöiltä.
  • Ohjaa omaishoitaja hyvinvointi- ja terveystarkastukseen.
  • Järjestä tai ohjaa omaishoitajia valmennukseen. Monessa kunnassa valmennukseen pääsee, vaikka henkilö ei saisi omaishoidontukea. Myös omaishoitajayhdistykset järjestävät valmennusta.
  • Ohjaa omaishoitaja paikallisen omaishoitajayhdistyksen vertaistuen piiriin. Toimintaan voivat osallistua kaikki omaistaan hoitavat ja omaishoidosta kiinnostuneet. Jäsenyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvontaa, virkistystä ja tietoa sekä tapaavat samanlaisissa elämäntilanteissa eläviä omaishoitajia. Yhteystiedot löydät Omaishoitajaliiton jäsenyhdistykset
  • Anna omaishoitajalle tietoa palveluista ja tukimahdollisuuksista. Palveluopas tarjoaa tietoa siitä, minkälaisia palveluja tai tukea omaishoitajan on mahdollista saada omaishoitotilanteensa tueksi. Maksutonta opasta voi tilata postitus- ja käsittelykulujen hinnalla toimisto(at)omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500.

Omainen hoitajana -opassarja on tarkoitettu kotona hoitamisen ja auttamisen tueksi tilanteisiin, joissa hoidettava läheinen on aikuinen. Oppaat soveltuvat sekä pitkään omaishoitajina toimineille että ensi askeliaan omaishoitajuuden polulla ottaville. Oppaita voi tilata paperisina liitosta tai lukea PDF- tai nettiselainversioina omaishoitajat.fi -sivuilta. Muita materiaaleja löydät täältä: materiaalipankki .

Miten voin tukea työtöntä omaishoitajaa?

Kirjoita kunnan lausunto hoidon järjestämisestä tilanteeseen, jossa työtön saa/tai hänelle tarjotaan työtä, koulutusta tai työvoimapoliittista toimenpidettä. Keskeinen dokumentti on omaishoidon sopimukseen liittyvä hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmat sisältävät luottamuksellisia tietoja hoidettavasta henkilöstä, joten katsokaa yhdessä, mitä asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia tietoja välitätte edelleen.

Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tai muusta annetusta selvityksestä tulee selvitä hoidon sitovuus ja vaativuus. Lisäksi tarvitaan selvitys hoidettavan läheisen hoidon järjestelyistä, jos omaishoitaja työllistyy tai osallistuu työllistymistä edistävään koulutukseen tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen.

Työpäivän aikaisen sijaishoidon järjestämistavan kirjaaminen kuuluu osaksi työikäisen omaishoitajan sopimukseen liittyvää hoito- ja palvelusuunnitelmaa, vaikka se ei olisi ajankohtaista suunnitelman laatimishetkellä työssäkäyvällä omaishoitajalle. Lisätietoa Työttömyys-sivulta.

Miten kehittää hoito- ja palvelusuunnitelman laatua?

Vinkkejä onnistuneeseen lopputulokseen

  • Tarjoa tietoa käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja oikeuksista, tietoa palveluista, tukitoimista ja niiden asiakasmaksuista sekä mahdollisuus tutustua tarjottuun informaatioon etukäteen.
  • Varaa suunnitelman valmisteluun riittävästi aikaa ja tarvittaessa useampi tapaamiskerta.
  • Pidä lähtökohtana perheen odotukset, tarpeet ja toiveet. Suunnitelman sisältämät tukitoimet määrittyvät oikein, kun perhe saa itse arvioida tarpeensa ja voimavaransa sekä kertoa, mitä he pitävät arvokkaana ja perheen hyvinvoinnin kannalta tavoiteltavana ja hyödyllisenä.
  • Tee hoito- ja palvelusuunnitelmasta muuntuva ja perheen elämäntilanteen mukaan muokattava. Varsinkin lapsiperheillä tilanteet vaihtelevat ja muuttuvat.
  • Huomioi suunnitelmassa perheen mahdollisuus ylläpitää sosiaalisia suhteita, osallistua omissa yhteisöissään ja luo mahdollisuuksia ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen.
  • Tehkää yhdessä varasuunnitelmia arjen sujumiseksi.
  • Varmistakaa yhdessä suunnitelman mukaiset työnjaolliset roolit, kuka tekee mitäkin, milloin ja miten, ja turvatkaa tuen jatkuvuus ja oikein kohdentuminen.
  • Pyri tekemään asiat perheelle mahdollisimman helpoksi. Sopikaa esimerkiksi että hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelutarpeet voivat toimia hakemuksena, jolloin ei tarvita erillisiä hakemuksia.

Lopuksi voit vielä varmistaa:

  • Kuulluksi tuleminen. Kysy, onko perheen tilanne, ongelmat ja huolet tunnistettu? Onko perheen näkemys otettu riittävästi huomioon hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä? Käy vielä läpi palvelutarpeet ja tarkista, että perheen toivomukset ja mielipide näkyvät. Jos perheen palvelutarpeisiin ei voida vastata heidän toivomallaan tavalla, neuvottele siitä, miten olisi seuraavaksi käytännössä paras toimia.
  • Tarkistaminen. Anna perheen tarkistaa suunnitelma ajan kanssa ja pyytää siihen tarvittaessa muutoksia. Kysymällä varmistut, että perhe on ymmärtänyt suunnitelman sisällön.
  • Muutoksenhaku. Vaikka itse suunnitelma ei olekaan päätös palveluista, kirjataan mahdolliset eriävät mielipiteet suunnitelmaan. Jos perhe on tyytymätön suunnitelman sisältöön, neuvo heitä muutoksenhain tekemisessä – miten se tehdään, mihin lähetetään ja missä ajassa muutoksenhaku on tehtävä.

Tässä vielä avuksesi työvälineet hoito ja palvelusuunnitelman laadun varmistamiseen sekä Valmistautuminen hoito ja palvelusuunnitelmapalaveriin.

Miten kehittää omaishoitajien lakisääteisen vapaan järjestämisen tapoja?

Omaishoitajan työssäkäynnin onnistuminen edellyttää myös monipuolisia omaishoidon vapaiden järjestämistapoja. Lähtökohtaisesti vapaat tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon tukitoimenpiteinä ja aina tarkoituksenmukaisella tavalla.

Hoidettavan henkilön tilapäishoidon laatu koostuu monista tekijöistä. Tässä omaishoidon toimijoiden ja asiakkaiden toiveiden pohjalta kehitettyjä työvälineitä Omaishoidon tilapäishoidon laatu sekä Esimerkkejä vapaan järjestämisen tavoista kotiin ja kodin ulkopuolelle.

Mistä saisin itselleni lisäkoulutusta ja materiaalia?

Omaishoitajien parissa työskenteleville suunnatun Omaishoitotiedotteen voi tilata sähköpostiinsa. Omaishoitajaliitto julkaisee tiedotteen neljä kertaa vuodessa. Lue uusin Omaishoitotiedote.

Omaishoitajaliitto järjestää avoimia seminaareja ja koulutuksia, joissa teemoina ovat esimerkiksi omaishoitoon liittyvä lainsäädäntö, erilaiset omaishoitajien erityisryhmät ja heidän tarpeensa sekä omaishoitajien hyvinvoinnin edistäminen ja jaksamisen tukeminen. Liitto kouluttaa myös omaishoitajien valmennusten toteuttajia (Ovet-ohjaajia) sekä vertaisryhmäohjaajia.

Omaishoitajaliitto julkaisee omaishoidosta erilaisia materiaaleja, joista osa on suoraan ladattavissa pdf-muodossa ja osa maksullisia tilaustuotteita. Ladattavissa olevia ja veloituksettomia sekä maksullisia tilaustuotekirjoja ja -oppaita löydät täältä: materiaalipankki .

Miten kohdata omaishoitaja yhteistyökumppanina?

Omaishoitaja on arvokas yhteistyökumppani sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Hänellä on tietoa hoidettavan läheisen terveydestä, toiveista, kiinnostuksen kohteista ja kodin olosuhteista. Hän mahdollistaa jatkohoidon onnistumisen kodissa, mihin hän tarvitsee tukea ja ohjausta myös itselleen.

Omaishoitotilanteen asiakas- ja palveluohjaus sisältää neuvontaa ja tietoa palveluista, mutta se on paljon enemmän kuten omaishoitoperheen kuulemista ja arvostavaa kohtaamista, ratkaisujen yhdessä etsimistä ja tukea omien ratkaisujen löytämiseksi. Ohjauksessa on tärkeä tukea vaikeissa tunnekokemuksissa, joita esim. sairaus, vammautuminen, elämäntilanne tai ne kaikki yhdessä aiheuttavat, ja auttaa omaishoitajaa selviytymään ja oppimaan elämään uudenlaisen elämäntilanteen kanssa.

Omaishoitajan ja ammattihenkilöstön sujuva yhteistyö ja luottamuksellinen suhde tukevat omaishoitajan jaksamista, hoidettavan läheisen hyvinvointia ja ammattihenkilöstön mahdollisuutta tukea omaishoitoperhettä.

Omaishoitajat haluavat useimmiten olla vahvasti mukana läheisensä hoidon suunnittelussa. Omaishoitaja tuntee hoidettavan läheisensä parhaiten ja hän pitää hyvin positiivisena asiana, kun omaishoitajan asiantuntemusta arvostetaan ja hyödynnetään. Omaishoitaja on myös oman tilanteensa ja jaksamisensa paras asiantuntija.

Omaishoitajalla ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on yhteinen tavoite: hoidettavan läheisen hyvinvointi. Kun omaishoitaja huomioidaan kumppanina osana hoitotiimiä sekä huolehditaan myös hänen tuen tarpeestaan, luodaan paremmat edellytykset omaishoidolle.

Kiinnitä huomio:

  • Ota omainen mukaan yhteistyöhön, hänellä on arvokasta tietoa hoidettavasta läheisestä.
  • Selvitä, haluaako omainen toimia sairastuneen/vammaisen/iäkkään läheisensä omaishoitajana vai toivoisiko/tarvitsisiko perhe jotakin muuta hoitomuotoa.
  • Kuuntele. Omaishoitajaa uuvuttavat muun muassa huolehdittavien asioiden suuri määrä, hoidon sitovuus, vapaahetkien puute.
  • Omaishoitajien voi olla vaikea irrottautua muun muassa asioille tai virkistystoimintaan. Miettikää yhdessä, kuinka omaishoitajan sosiaalisten suhteiden säilymistä voisi tukea.
  • Kerro sijaishoidon järjestelyistä: sijaishoitajan saamisesta kotiin, sijaishoitopaikan saamisesta esimerkiksi hoitajan sairastuessa ja jaksohoitopaikoista.
  • Millaisista tukimuodoista omaishoitaja hyötyisi? Selvitä, mitä etuuksia ja palveluja on saatavilla ja ohjaa omaishoitaja sosiaalityöntekijän tai palveluohjaajan luokse.
  • Keskustele omaishoitajan kanssa työn ja omaishoidon yhteensovittamisen vaatimista järjestelyistä.
  • Tunnista riskitilanteet: omaishoitajan unettomuus, mahdollinen kaltoinkohtelun uhka, masennuksen oireet ja päihteiden käyttö.
Miten auttaa omaishoitajaa, joka kokee tulleensa väärinkohdelluksi?

Viranomaisen on tehtävä päätös palveluhakemuksiin. Päätöksiin tyytymätön voi tehdä asiasta tarvittaessa valituksen. Valitusohjeet on kerrottava palvelua koskevassa päätöksessä.

Sen sijaan, jos haluaa valittaa kohtelusta, hoidon tai palvelun laadusta, tulee tehdä muistutus tai kantelu. Ennen muistutuksen tai kantelun tekemistä on suositeltavaa selvittää asiaa sosiaali- tai terveydenhuollon palvelua antaneessa toimintayksikössä, jossa voidaan selvittää mahdollisesti tapahtuneita puutteita, virheitä tai väärinkäsityksiä.

Kunnassa on sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita heidän asemaansa ja oikeuksiinsa liittyvissä kysymyksissä. Terveydenhuollossa apua voi kysyä yksikön potilasasiamieheltä.

Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti.

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Omaiset voivat ilmaista oman tahtonsa, mutta päätökset tehdään aina potilaan tahdon mukaisesti.

Potilasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon hänen hoidossaan ja kohtelussaan. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992)

Sosiaalihuoltoa tai terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Lisätietoa.

Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, jos epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.

Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Tällöin on syytä liittää mukaan valtakirja. Nimettömiä kanteluja ei tutkita.

Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Kantelun tutkinta on maksutonta.

Kantelun käsittelyaika on keskimäärin kolme kuukautta. Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat kahta vuotta vanhempia asioita.

Oikeusasiamies voi

  • nostaa syytteen, jos kyse on vakavasta lainvastaisuudesta.
  • antaa huomautuksen, jos viranomainen on menetellyt vastoin lakia tai laiminlyönyt velvollisuutensa.
  • saattaa viranomaisen tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä.
  • kiinnittää viranomaisen huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai näkökohtiin, jotka edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
  • tehdä viranomaiselle esityksen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi tai hyvittämiseksi.
  • kiinnittää valtioneuvoston huomiota puutteisiin, joita on havainnut säännöksissä tai määräyksissä ja tehdä esityksiä puutteiden poistamiseksi.

Sen sijaan oikeusasiamies ei voi

  • muuttaa tai kumota viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja.
  • puuttua siihen, miten viranomainen on käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jos harkintavaltaa ei ole ylitetty tai käytetty väärin.
  • määrätä maksettavaksi vahingonkorvauksia.
  • antaa lainopillisia tai asianajollisia neuvoja.

Lisätietoa: Kantelu-oikeusasiamiehelle, Palveluopas, Sosiaaliturvaopas

Mitä ovat hoitotahto, valtakirjat, edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus

Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu hänen tulevasta hoidostaan. Se voi sisältää erityistoiveita omaan hoitoon liittyen ja myös hoitotoimenpiteistä kieltäytymisen.

Hoitotahdossa voidaan valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta. Hoitotahdolla henkilö varmistaa, että hänen toiveensa otetaan hoidossa huomioon silloin, kun hän ei itse pysty niitä ilmaisemaan. Hoitotahto vähentää myös omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa lääkäreiden työtä.

Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti, jolloin siinä on tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa sairaskertomuksen liitteeksi.

Mikäli hoitotahto kulkee vain potilaan mukana, sairaskertomuksessa tulee olla merkintä hoitotahdon olemassaolosta. Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti.

Kelan hallinnoimassa kansallisen terveydenhuollon sairaskertomusarkistossa kanta.fi jokainen voi itse ylläpitää hoitotahtonsa ajanmukaisuutta. Lisäksi terveydenhuollossa annetuista ja säilytetyistä hoitotahdoista menee tieto Kantaan.

Hoitotahdon sisällön voi kirjoittaja vapaasti valita. Hoitotahdossaan henkilö ei voi kuitenkaan edellyttää lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.

Hoitotahdon tekijä voi milloin tahansa peruuttaa oman hoitotahtonsa tai muuttaa sen sisältöä. Muutos tai peruutus tulee kirjata huolellisesti.

Hoitotahdon tekemisestä kannattaa kertoa läheisille. Lisätietoa hoitotahdosta.

Valtakirjalla henkilö antaa valtuutetulle oikeuden hoitaa omia asioitaan. Valtakirja voi olla muodoltaan avoin tai yksilöity tietyn tai tiettyjen tehtävien hoitoon.

Valtakirjasta tulee ilmetä:

  • riittävät tiedot valtuuttajan ja valtuutetun yksilöimiseksi
  • mitä asioita valtuutus koskee
  • saako valtuutetulle asioiden hoitamiseksi antaa valtuuttajaa koskevia, salassa pidettäviä tietoja
  • valtuuttajan allekirjoitus nimenselvennyksineen sekä päiväys
  • todistajat (eivät välttämättömiä, mutta suositellaan riitatilanteiden varalle).

Valtakirjan muoto on yleisimmin vapaa, mutta esimerkiksi Kelassa asiointia varten tarvitaan oma Kelan valtakirja. Samoin verottajan lomakkeet sisältävät omat valtakirjapohjansa ja sen avulla voi hoitaa hoivan tarvitsijan veroasioita. Useilla pankeilla on käytössään omat valtakirjamallinsa.

Tietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja edunvalvonnasta (Laki holhoustoimesta 442/1992)

Materiaalia: Vaihtoehdot edunvalvonnalle, Puhu ja ennakoi, Opas etäomaishoitajille

Miten omaishoidon tuki vaikuttaa eri etuisuuksiin?

Asiakkaalla on oikeus saada tietoa palveluvaihtoehdoista ja niihin liittyvistä asiakasmaksuista. Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan esimerkiksi hänen toimeentuloonsa.

Lue Lähellä lehdestä 3/2019, miten kunnan kanssa omaishoidon sopimuksen tehneen omaishoitajan palkkiot vaikuttavat eri etuuksiin.

 

Sivut päivitetty 24.2.2022