Tukea omaishoitotilanteisiin

Omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaisia palveluja ja erilaista tukea. Omaishoitajien ja hoidettavien tilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti ja tukitoimien tulisikin olla räätälöityjä kunkin omaishoitoperheen tarpeiden mukaan. Omaishoitotilannetta ei ole aina helppo tunnistaa, tästä löytyy lisätietoa: Minäkö omaishoitaja? Ensiopas omaishoidosta. Oppaan tarkoituksena on pysäyttää omaishoitaja pohtimaan, miten elämä on muuttunut läheisen ihmisen sairastumisen, vammautumisen tai lapsen diagnoosin seurauksena.

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa.

Muut palvelut

Kotiin saatavat palvelut, lyhytaikaishoidon ja vapaan järjestäminen, päivätoiminta, hoitotarvikkeet, apuvälineet tai kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaa aikaa, lepoa ja vapaata. Taloudellinen tuki turvaa toimeentuloa ja korvaa sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia.

Omaishoitajat tarvitsevat myös henkistä tukea jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä neuvontaa ja tietoa omaishoitotilanteeseen liittyvissä asioissa.

Tietoa omaishoitoperheitä tukevista palveluista

  • Omaishoitajaliiton palveluoppaasta, jonka tarkoituksena on antaa omaishoitajalle tietoa siitä minkälaisia palveluja tai tukea hänen on mahdollista saada omaishoitotilanteen tueksi.
  • Ohjausta ja neuvontaa omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä saa Omaishoitajaliiton neuvonnasta.
  • Lisätietoa palveluista saa myös Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta, johon on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhteinen sosiaaliturva pääpiirteittäin. Oppaan ovat koonneet kuusitoista kansanterveys-, potilas-, vammais- ja eläkkeensaajajärjestöä.
  • Vammaispalvelulain perusteella myönnettävistä palveluista löytyy lisätietoa THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.
Tietoa läheisen kotona hoitamiseen

Omainen hoitajana -opassarja on tehty kotona hoitamisen ja auttamisen tueksi tilanteisiin, joissa hoidettava läheinen on aikuinen. Oppaat soveltuvat sekä pitkään omaishoitajina toimineille että ensi askeliaan omaishoitajuuden polulla ottaville.

Oppaiden aiheena on:

  • Syömällä hyvää mieltä ja vireyttä
  • Liikkumalla parempaa vointia
  • Turvallinen lääkehoito kotona
  • Helpotusta pieneen ja isoon hätään
  • Puhdas olo, mukavat vaatteet
  • Tarpeellinen uni, riittävä lepo
  • Kun hoidettavan käyttäytyminen hämmentää.

Oppaiden sähköiset versiot ja paperisten tilausohjeet löytyvät materiaalipankista.

 

Omaishoitajan vapaat jaksamisen tukena

Vapaan järjestämisellä tuetaan omaishoitajien jaksamista sekä autetaan koko perhettä selviytymään arjessa.

Vapaan aikainen hoito voi tapahtua esimerkiksi hoivaosastoilla, terveyskeskuksissa vuodeosastoilla, laitoshoidossa ja palvelukodeissa. Omaishoitajien vapaa voidaan järjestää myös tilapäisen perhehoidon tai toimeksiantosopimukseen perustuvan sijaishoidon avulla. Sukulaiset toimivat usein omaishoitajan sijaisena ja silloin omaishoitajat yleensä itse hoitavat asian järjestelyn. Katso lisää sivulta Omaishoidon tuki / Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen sijaishoito.

Vapaiden käyttöä tulisi lisätä

THL:n kuntakyselyn (2012) mukaan noin puolet omaishoidon tukea saavista omaishoitajista jätti lakisääteiset vapaansa pitämättä. Yleisimmät syyt olivat, ettei hoidettavaa haluttu jättää muiden hoitoon, omaishoidettavan kieltäytyminen tai omaishoitajien arvio hoitopaikan sopimattomuudesta omaishoidettavalle. Vuonna 2017 edelleen noin puolet (54%) omaishoitajista piti lakisääteisiä vapaapäiviään (Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018).

Vapaan mahdollistavien sijaishoidon mallien kehittäminen ja monipuolistaminen ovat keskeisimpiä omaishoidon tukemisen haasteita. Erityisesti tulisi saada lisää sijaishoidon vaihtoehtoja esimerkiksi pitkäaikaissairaille ja vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille sekä eri sairausryhmille. Yksilölliset ratkaisumallit auttavat omaishoitajia jaksamaan.

Omaishoitajia tulee myös kannustaa pitämään vapaata.  Asenteet, tiedon puute vaihtoehdoista ja väsymys saattavat estää avun hakemisen. Tiedotusta ja palveluohjausta sekä omaishoitajan kuulemista ja kannustamista siis tarvitaan.

Omaishoitoperheet ovat nostaneet esiin seuraavia hyvän sijaishoidon/lyhytaikaishoidon onnistumisen edellytyksiä

  • Palvelun saatavuus, soveltuvuus ja oikea-aikaisuus.
  • Asiakkaan, omaishoitajan ja perheen kuuleminen ja mielipiteiden kunnioittaminen.
  • Palvelun jatkuvuus ja luotettavuus.
  • Hoivan ja huolenpidon ammattitaitoisuus, yksilöllisyys ja tavoitteellisuus.
  • Myönteinen ja arvostava ilmapiiri.
  • Hyvä ja avoin tiedonkulku.
  • Tuttu, turvallinen ja viihtyisä toimintaympäristö.
  • Läheisen toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen.
  • Läheisen terveydentilan seuranta ja kuntouttaminen.
  • Läheisen iän mukaisen toiminnan tarjoaminen.

 

Konkreettisia toimenpiteitä, joilla näihin tavoitteisiin voidaan päästä ovat mm.

  • Perheen tarpeisiin soveltuvan tilapäishoidon vaihtoehdon ja ajankohdan sopiminen yhdessä perheen kanssa.
  • Omaishoitoperheen tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen ja huomiointi – palautteen keruu palvelusta.
  • Nimetty oma- tai vastuutyöntekijä.
  • Riittävä, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö.
  • Asiakkaan / perheen taustan ja ”historian” selvittäminen ja tuntemus.
  • Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelman tekeminen ja tavoitteiden asettaminen yhteistyössä.
  • Mielekäs, yksilöllinen ja iänmukainen toiminta ja sisältö
  • Voimavaralähtöinen hoivatyö, joka ylläpitää ja parantaa tilapäishoitoasiakkaan toimintakykyä ja huomioi hänen osaamiseensa.
  • Ristiriitatilanteiden selvittäminen, keskusteluihin ja kysymyksiin kannustaminen.
  • Huomion kiinnittäminen tulo- ja lähtötilanteisiin. Mielikuva palveluista syntyy tulotilanteessa. Lähtötilanteessa luodaan silta seuraavaan hoitojaksoon.

Lisätietoja erilaisista sijaishoidon vaihtoehdoista saa mm. vanhus-, vammaistyön tai erityishuoltopiirin sosiaalityöntekijöiltä, kotihoidon ohjaajilta, palveluohjaajilta, omalta lääkäriltä, tilapäishoitoa tarjoavista yksiköistä, järjestöistä tai muilta ammattilaisilta.

Kodin ulkopuolisia palveluita vapaan mahdollistamiseksi

Asumisvalmennus

Asumisvalmennuksen tarkoituksena on tukea muuttoa uuteen kotiin, vahvistaa esim. mielenterveyshäiriötä sairastavan tai kehitysvammaisen nuoren aikuisuutta, valmistaa elämänmuutokseen ja tukea koko perhettä. Asumisvalmennus voi sisältää esim. kodinhoidon tai omasta itsestä huolehtimisen opettelua sekä lyhytaikaisia asumisjaksoja.

Asumisharjoittelu / -kokeilujakso voi olla tarpeen esim. vammautumisen jälkeen, vaikean sairauden edetessä, muutettaessa pois kotoa tai laitoksesta, vammaisen tai pitkäaikaissairaan nuoren itsenäistyessä jne. Kokeilun tavoitteena on kartoittaa asiakkaan palvelutarve ja hänelle soveltuvat asumisvaihtoehdot sekä asumisen tukitoimien, apuvälineiden sekä asunnon muutostöiden tarve.

Intervallihoito

Intervalli- ja jaksohoito. Palvelulla tarkoitetaan sitä, että henkilö asuu vuoroin kotona ja vuoroin jossakin lyhytaikaista hoitoa tarjoavassa laitoksessa tai asumisyksikössä.

Lyhytaikaishoito

Palvelu on tarkoitettu vammaisille tai ikääntyville ihmisille, jotka tarvitsevat ajoittain kodin ulkopuolella hoivaa ja huolenpitoa. Lyhytaikaiseen hoitoon voi päästä esim. kunnan tai yksityiseen hoivakotiin, ryhmäkotiin, palvelukeskukseen, palvelukotiin, päiväkeskukseen, sairaalaan, tilapäishoitokotiin, perhehoitoon, terveyskeskuksen vuodeosastolle jne.

Palveluasuminen

Palveluasuminen tapahtuu esim. palveluasunnoissa, joissa on mahdollisuus saada yksilöllisten tarpeiden mukaisesti tukea jokapäiväiseen selviytymiseen. Ateriapalvelu, siivouspalvelu, pyykinpesu, kotisairaanhoito yms. palvelut voivat olla asiakkaan käytettävissä. Asunnot voivat olla erityisesti ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden tarpeisiin rakennettuja. Palveluasumista toteutetaan mm. kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen, säätiöiden ja yritysten ylläpitämissä palvelutaloissa. Palveluasumista voi olla myös normaaliasunnossa asuminen, johon liittyvät säännölliset päivittäiset kotipalvelut. Palveluasumista järjestetään vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain tai erityishuoltolain nojalla. Palveluasuminen voi olla lyhytaikaista tai pysyvää.

Perhehoito

Lyhytaikainen / tilapäinen perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidossa voi olla mm. vammainen, pitkäaikaissairas, mielenterveyskuntoutuja tai vanhus.  Monilla paikkakunnilla järjestetään myös ikääntyville henkilöille suunnattua perhehoitoa. Joskus tilapäinen perhehoito voidaan toteuttaa myös hoidettavan läheisen kotona.

Toimeksiantosopimussuhteinen perhekoti on sijoittajan (kunnan)  hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan toimeksiantosopimussuhteeseen perustuen. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Ammatillinen perhekoti on yritysmuodossa toimiva palveluyritysmuoto. Lain mukaisesti perhekoti on toimialaltaan yksityistä sosiaalipalvelua. Ammatillinen perhekoti on  perhehoidon ja laitoshuollon väliin sijoittuva hoitomuoto.

Lisätietoa saa kunnan sosiaalitoimesta ja Perhehoitoliitosta.

Päivätoimintapalvelut

Ikääntyvän, pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön päivätoimintaan osallistumisen määrä riippuu hänen tai omaisen tarpeista tai paikkakunnan päivätoimintamuotojen laajuudesta. Lisätietoa omalta vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijältä.

Omaishoitaja asiakkaana

Oikeus saada neuvontaa ja ohjausta

  • Viranomaisen on neuvottava asiakasta (Hallintolaki, HL)
    • Jos asia ei kuulu viranomaisen toiminta-alueeseen, hänen on ohjattava asiakasta eteenpäin (HL)
  • Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 5§)
    • viranomaisella on oma-aloitteinen velvollisuus selvittää asiakkaalle palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja edellytykset palveluiden saamiselle

Palvelujen tarpeen arviointi

Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Sosiaalihuoltolaki 36 §.

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä, mutta arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnalliseen viranomaiseen palvelujen saamiseksi, jos:

  1.   henkilö on yli 75-vuotias
  2.   henkilö saa vammaisetuuksista (Kela) annetun lain mukaista ylintä hoitotukea.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.

Kotiin saatavia palveluja

Kunnallinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla tuetaan kotona selviytymistä. Kunta voi yhdistää sosiaalihuoltolakiin perustuvan kotipalvelun ja terveydenhuoltolakiin perustuvan kotisairaanhoidon kotihoidoksi.

Kotipalvelun antajana voi toimia myös järjestö tai yksityinen yritys. Kotipalveluun kuuluu esim. kaupassa käynti, muu asiointi, lyhytaikainen tilapäinen hoito. Kotipalveluun voidaan liittää erilaisia tukipalveluita kuten kylvetys / saunotus, ateria-, vaatehuolto-, kuljetus-, siivous-, saattaja- ja turvapalveluja. Kotisairaanhoitoon kuuluu esim. lääkkeiden anto, haavahoidot.

Lastenhoitopalvelut

Jotkut järjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Väestöliitto tarjoavat koulutettuja hoitajia vammaisille lapsille kotiin. Järjestöjen toiminta-alueet vaihtelevat.

Perhelomitus

Kotiin saatavaa lomitusta tarjoaa esim. Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Lomittaja tulee omaishoitajan vapaan tai vanhempien loman ajaksi kotiin, huolehtii kaikista kotiin jäävistä perheenjäsenistä ja tekee jokapäiväiset kotiaskareet. Perhelomitusta on tarjolla koko maan kattavasti.

Joskus myös tilapäistä perhehoitoa voidaan toteuttaa hoidettavan läheisen kotona.

Sosiaalihuoltopalveluja ilman arvonlisäveroa

Kotipalvelujen ja niiden tukipalvelujen myynti voi olla arvonlisäverotonta, jos palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle sosiaalihuoltopalveluina. Kunnat, kuntayhtymät ja valtio voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti. Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa.

Sosiaalihuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on:

  • lasten ja nuorten huolto
  • lasten päivähoito
  • vanhustenhuolto
  • kehitysvammaisten huolto
  • muut vammaisten palvelut ja tukitoimet
  • päihdehuolto
  • muu tällainen toiminta.

Kotipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia tai niissä avustamista. Kotipalvelujen tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Sosiaalihuollon tarpeessa oleva henkilö voi ostaa sosiaalihuoltopalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta arvonlisäverottomasti silloin, kun myyjän toimintaa valvoo sosiaaliviranomainen. Seuraavien edellytysten tulee täyttyä:

  • Palveluntuottaja on tehnyt ilmoituksen toimintakuntaan tai hänellä on lupa toimintaan.
  • Palveluntuottaja on tehnyt palvelusuunnitelman yhteistyössä kanssasi.
  • Palveluntuottaja on tehnyt kanssasi palvelusopimuksen palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluina.
  • Palveluntuottajalla on vastuuhenkilö, joka vastaa palvelujen laadusta.
  • Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma.

Henkilö, jonka toimintakyky heikentynyt, voi ottaa yhteyttä rekisteröityneisiin, yksityisiin sosiaalipalveluiden tarjoajiin. Palveluntarjoaja ja ostaja tekevät keskenään palvelusopimuksen. Ostaja itse kertoo, millä tavalla hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Se voi olla esimerkiksi iän tuomat rajoitteet, muistisairaus, lonkkaleikkaus, uupuminen omaishoitajana tai pienten lasten kanssa. Tähän ei tarvita lääkärintodistusta tai muuta virallista lausuntoa. Oma arvio riittää.

Palvelusopimukseen määritellään myös se, mitä palveluja asiakas haluaa ostaa. Esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa kotona siivotaan ja mitä siivotaan.

Lopuksi palveluntarjoaja päättää onko asiakas oikeutettu alvittomaan hintaan. Kun sopimukseen päästään, niin alv-vähennys jää lopulta palveluntarjoajan ja verottajan väliseksi asiaksi.

Lisäksi palvelujen hintaa voi alentaa hakemalla kotitalousvähennystä.

 

Tarkat kriteerit kotipalveluiden arvonlisäverottomuuteen löytyvät verohallinnon sivuilta Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus.

Ylen uutiset 17.3.2017: Moni ikäihminen saisi kotipalveluita jopa puoleen hintaan – ”Sääli, että tätä ei tiedetä”

Vähennykset verotuksessa

Autoveronhuojennus

Autoveronhuojennus voidaan myöntää, mikäli siihen on erityinen syy. Autoveron huojennuksella tarkoitetaan sitä, että hakija vapautetaan autoveron maksamisesta kokonaan tai osaksi tietyin edellytyksin. Huojennuspäätöksellä voidaan alentaa myös viivekorkoa, veronlisäystä, viivästyskorkoa, jäämämaksua tai lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa, sikäli kun nämä ovat Verohallinnon kantamia. Verohuojennusta haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella.

Invalidivähennys

Invalidinvähennystä saa henkilö, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä, vähintään 30 %:n haitta­aste. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haittaasteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan 50 % ilman lääkärinlausuntoa.

Kotitalousvähennys

Voit saada kotitalousvähennystä kotitaloustyöstä, jota teetät kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tällaista työtä ovat esimerkiksi siivous, lastenhoito, asunnon remontointi ja tietotekniikkalaitteiden asennus. Työ on tehtävä joko maksajan omassa asunnossa tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa (vuonna 2019).

Vähennys myönnetään vain työn osuudesta, ei matkakuluista tai tarvikkeista. Vähennyksen saa esimerkiksi, jos palkkaa siivoojan tai lastenhoitajan, teettää keittiöremontin tai maksaa tietokoneen asentamisesta. Vähennystä saa riippumatta siitä, palkkaako työn tekijän itse vai ostaako työn yritykseltä tai yrittäjältä. Tarkemmat tiedot verottajan sivuilta.

Omaishoidon tukea saavan pitää huomioida, ettei teetetty kotitaloustyö voi olla sitä työtä, mistä omaishoidon tukea saadaan. On hyvä tehdä kirjallinen sopimus, jossa mainitaan sovituksi työksi esim. viikkosiivous, jolloin toimeksianto on selkeästi muuta kuin sitä hoivaa ja huolenpitoa, johon omaishoidon tuki kohdentuu. Esimerkiksi suursiivoukset, pihatyöt, talon korjaukset eivät ole sitä työtä, mistä omaishoidon tuki on korvauksena.

Työssä käyvä omaishoidon tukea saava omaishoitaja voi ostaa hoivapalvelua työaikanaan. Myös läheiselle ulkoilua tai muuta virkistystä sisältävä palvelu ei ole ristiriidassa omaishoidon tuen kanssa, jos sen perustelee hyvin.

Jos et saa omaishoidon tukea, hän voi saada hoiva- ja hoitotyöhön koti-talousvähennyksen ilman perusteluja. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä saa verohallinnon nettisivuilta.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on harkinnanvarainen. Myöntämiseen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Myöntäminen edellyttää erityisen syyn, esimerkiksi sairauden tai työttömyyden. Tarkempia tietoja saa verovirastosta ja verohallinnon nettisivuilta.

Hoidosta aiheutuneiden kustannusten vähentäminen verotuksessa

Hoidosta aiheutuneet kustannukset ovat lähtökohtaisesti hoidettavan omia menoja. Omaishoitaja ei voi vähentää verotuksessaan läheisensä hoidosta aiheutuneita kustannuksia, vaikka olisi nämä itse maksanut (esim. lääkärissä käynti). Jos omaishoitaja on puoliso tai alaikäisen lapsen vanhempi, katsotaan kulujen perustuvan puolisoiden tai vanhemman ja lapsen väliseen elatusvelvollisuuteen, joten niitä ei voi vähentää verotuksessa tälläkään perusteella.

Jos omaishoitaja ei asu hoidettavan luona, hänelle voi aiheutua matkakustannuksia käynneistä hoidettavan luona. Tällaiset kustannukset omaishoitaja voi vähentää verotuksessa asunnon ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen kustannuksina tuloverolain 93 §:ssä säädetyin rajoituksin. Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja

Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammainen henkilö on henkilö, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia.

Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle.

Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein.

Vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelun kohdalla erikseen. Jos vaikeavammaisuuden kriteeri kyseisen palvelun kohdalla täyttyy, kunnan on järjestettävä palvelut riippumatta siitä, onko toimintaan ollut varattuna määrärahoja (ns. subjektiivinen oikeus).

Henkilökohtainen apu (VPL 8 c §)

Vammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain nojalla mahdollisuus saada itselleen henkilökohtainen avustaja.

Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

  1. päivittäisissä toimissa;
  2. työssä ja opiskelussa;
  3. harrastuksissa;
  4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai
  5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.

Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisissä toiminnoissa eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.

Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Edellä 3–5 kohdissa tarkoitettuja toimintoja varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.

Omainen avustajana
Vammaispalvelulain 8 d §:n mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Kunnan tehdessä ratkaisua henkilökohtaisen avun järjestämisestä on asia ratkaistava ottaen huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan. Mikäli vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen on työsuhteessa vammaiseen henkilöön, ei hän voi hoitaa samaa tehtävää omaishoitosopimuksen perusteella.

Kuljetuspalvelut saattajapalveluineen (Asetus 4 §-6 §)

Vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset ja saattajapalvelu. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Palveluasuminen (VPL 8 §, asetus 10-11§)

Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

Kelan etuudet ja palvelut

Kelan etuudet

Maksutta saatavat hoitotarvikkeet ja välineet

Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyy myös pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet (Terveydenhuoltolaki 24§). Lisäksi kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon (Terveydenhuoltolaki 25 §). Sairauden hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet ovat käyttäjilleen maksuttomia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 5 §).

  • Hoitotarvikejakelun tulee perustua yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan.
    • Yksilöllinen tarve tulee kirjata potilaan tai asiakkaan hoitosuunnitelmaan julkisessa terveydenhuollossa
  • Lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään 3 kk.
    • esim. diabeetikon tarvitsemat verensokeri- ja virtsantutkimusliuskat, sääri- ja makuuhaavan hoitotarvikkeet (sidetarvikkeet ja liuokset), sairauden takia heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon (mm. vaipat, pussit, katetrit)
  • Päätöksen hoitotarvikkeista tekee lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
  • Hoitotarvikejakelun yhteydessä tulee tarvittaessa opastaa myös omaisia, läheisiä ja omaishoitajia
  • Koska jakelun pääsääntönä on yksilöllinen tarve, ei kunta voi asettaa ehdottomia tarvikkeiden enimmäismääriä.
  • Hoitotarvikkeista ei tule periä omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja.
  • Tarvikkeita jaetaan joko terveyskeskuksesta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteestä. Niitä voidaan toimittaa myös suoraan kotiin.

Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut

Sosiaalihuoltolain (SHL 14 § ja 23 §) mukaisia yksilöllisiä liikkumista tukevia kuljetuspalveluita järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään kutsuperiaatteella toimivaa palveluliikennettä tai muuta julkista liikennevälinettä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka eivät ole vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla vaikeavammaisia.

Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat tarveharkintaisia ja määrärahasidonnaisia. Kuljetusten kustannuksista vastaa pääosin kaupunki. Matkustaja maksaa kyydistä kulloinkin voimassa olevan bussitaksan mukaisen maksun.

Henkinen tuki omaishoidossa

Omaishoitajan on tarpeen huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Henkisen väsymyksen kanssa ei tulisi jäädä yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua tilanteestaan ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, kotipalveluohjaajan tai omalääkärin kanssa.

Liiton paikallisyhdistykset eri puolilla maata järjestävät monipuolista toimintaa kuten vertaisryhmiä, virkistystapahtumia ja tilaisuuksia. Tämä toiminta tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden tavata samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ja jakaa kokemuksiaan.

Liitto järjestää omaishoitajien jaksamisen tueksi tuettuja omaishoitajalomia yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa.

Liiton lisäksi myös useat muut järjestöt ja seurakunnat tarjoavat omaishoitoperheille tukea,  jaksamista tukevaa toimintaa, vertaisryhmiä ja virkitystapahtumia. Suomen omaishoidon verkosto kokoaa yhteen valtakunnallisia järjestöjä, jotka yhteistyössä tekevät työtä omaishoitajien aseman parantamiseksi.

Osoitteessa ikäopisto.fi on mielen hyvinvoinnin taitopankki, joka tarjoaa konkreettisia keinoja mielen taitojen vahvistamiseksi. Ikäinstituutin asiantuntijoiden ja ikäihmisten kanssa rakentama taitopankki tarjoaa tietoa, kuunneltavaa ja kokeiltavaa viidestä mielen hyvinvoinnin teemasta.

Valtakunnalliset auttavat puhelimet

  • Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelin 09 2525 0111 arkisin klo 9–07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07.
  • Kirkon valtakunnallinen palveleva puhelin 0400 22 11 80. Avoinna joka ilta klo 18 – 01, pe ja la 18 – 03. Den svenskspråkiga telefonjouren 0400 22 11 90 betjänar varje kväll kl. 20–23.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin, 116 111, ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin 0800 92277, ma ja ti  klo 10-13 ja klo 17-20,  ke 10–13 ja to 14–20.
  • Muisti- ja muistisairaudet keskustelupalsta (Tukinet). Vertaislinja – tukipuhelin muistisairaiden läheisille: 0800 96 000 (Muistiliitto ry)
  • Naisten Linjan auttava puhelin 0800 02 400 ma-pe 16-20, la-su klo 12-16. Tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville naisille ja tytöille. Myös ammattiauttajat/omaishoitajat voivat soittaa asiakkaidensa väkivaltaan liittyvissä huolissa. Vastaamassa on ammattilainen.
  • Suvanto-linja: 0800 06776, ti klo 13-15. Suvanto-linjalle voit soittaa, jos olet huolissasi omasta tai tuntemasi ikääntyneen ihmien hyvinvoinnista tai turvallisuudesta. Lakineuvonta vastaa ikääntyneisiin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 16 – 18 numerossa 0800-06776 (maksuton).
  • Päihdeneuvonta (EHYT ry): 0800 900 45. Päihdeneuvonta vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden, kun haluat puhua omasta, läheisesi tai asiakkaasi päihteiden käytöstä. Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista.

Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riippuen puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan.

Terveyskylä (erikoissairaanhoidon verkkopalvelu)

Terveyskylä

on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.

Palvelun sisällä toimii virtuaalitaloja eri elämäntilanteisiin ja oireisiin:

Aivotalo

Tukea ja tietoa aivojen terveydestä ja aikuisten aivosairauksista.

Allergia- ja astmatalo

Hyödyllistä ja tutkittua tietoa astman ja allergioiden oireista ja hoidosta. Itsehoito-ohjeita.

Harvinaissairaudet

Tietoa harvinaisista sairauksista ja tukea sairastaville sekä heidän lähimmäisilleen.

Ihotautitalo

Tietoa erilaisista ihosairauksista ja tukea niiden hoitoon. Potilaiden, läheisten ja ammattilaisten yhteistyön edistäjä.

Infektiotalo

Tietoa infektiotaudeista ja niiden ehkäisystä sekä tukea infektiosairauksien alalla hoidossa oleville potilaille.

Kivunhallintatalo

Tietoa erilaisista kiputilanteista ja kivun hoidosta. Itsehoito-ohjeita ja tukea potilaille ja läheisille.

Kuntoutumistalo

Tietoa ja tukea omaehtoiseen kuntoutumiseen, suuri määrä ohjeita ja oppaita potilaille ja läheisille.

Lastentalo

Tietoa lasten sairauksista, hoidosta ja hoitoon valmistautumisesta lapsille ja heidän läheisilleen.

Leikkaukseen tulijan talo

Ohjeita ja vinkkejä leikkaukseen valmistautumiseen ja siitä toipumiseen.

Lääketalo

Tietoa lääkityksestä, lääkkeiden oikeasta käytöstä ja ongelmatilanteista.

Mielenterveystalo

Tietoa ja tukea aikuisten, nuorten ja lasten mielenterveysasioista. Itsehoitoa ja terapeutin etähoitoa täysi-ikäisille.

Naistalo

Tietoa ja tukea naistentauteihin, synnytyksiin ja lapsettomuuden hoitoon liittyen naisille, perheille ja ammattilaisille.

Niveltalo

Tietoa ja tukea nivelsairauden kanssa elämiseen: ohjeita liikuntaan, ennaltaehkäisyyn ja kivunlievitykseen, tietoa tekonivelleikkauksesta.

Nuortentalo

Tietoa nuoren hoidon siirtymisestä aikuispuolelle, tukea omahoitoon, vertaistukea ja tietoa nuorille suunnatuista palveluista

Painonhallintatalo

Tutkittua tietoa ja tukea lihavuuden hoitoon ja terveelliseen laihduttamiseen ja painonhallintaan.

Reumatalo

Tutkittua tietoa reumataudeista, vinkkejä reumatautien itsehoitoon ja reumatologisiin erityistilanteisiin.

Sydänsairaudet

Tietoa aikuisten sydänsairauksista, niiden hoidosta ja toimenpiteistä sekä ennalta ehkäisystä.

Syöpätalo

Tietoa useista eri syöpäsairauksista, syöpätautien uusimmista hoidoista ja tutkimuksista.

Verisuonitalo

Tutkittua tietoa verisuonista, suonikohjuista, katkokävelystä ja vatsa-aortasta, vinkkejä verisuonten terveyden edistämiseen.

Vertaistalo

Vinkkejä ja yhteystietoja vertaistukipalveluihin, kokemustarinoita sekä vertaisvideoita sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Päivitetty 9.12.2019

 

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna