Tukea omaishoitotilanteisiin

• Omaishoitajaliiton palveluoppaasta, jonka tarkoituksena on antaa omaishoitajalle tietoa siitä minkälaisia palveluja tai tukea hänen on mahdollista saada omaishoitotilanteen tueksi.
• Ohjausta ja neuvontaa omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä saa Omaishoitajaliiton neuvonnasta.
• Lisätietoa palveluista saa myös Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta, johon on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhteinen sosiaaliturva pääpiirteittäin. Oppaan ovat koonneet kuusitoista kansanterveys-, potilas-, vammais- ja eläkkeensaajajärjestöä.
• Vammaispalvelulain perusteella myönnettävistä palveluista löytyy lisätietoa THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Vapaan järjestämisellä tuetaan omaishoitajien jaksamista sekä autetaan koko perhettä selviytymään arjessa. Omaishoidon tukea saavalla omaishoitajalla on oikeus niin sanottuihin lakisääteisiin vapaapäiviin kaksi tai kolme vuorokautta kuukaudessa. Omaishoidon tuen ulkopuolella olevat omaishoitajat voivat sitovassa ja vaativassa hoitotilanteessa saada vapaapäiviä sosiaalihuoltolain perusteella. Katso lisää sivulta Omaishoidon tuki / omaishoitajan lakisääteiset vapaat ja ilman sopimusta olevien omaishoitajien vapaa.

Vapaan aikainen hoito voi tapahtua esimerkiksi hoivaosastoilla, terveyskeskuksissa vuodeosastoilla, laitoshoidossa ja palvelukodeissa. Omaishoitajien vapaa voidaan järjestää myös tilapäisen perhehoidon tai toimeksiantosopimukseen perustuvan sijaishoidon avulla. Sukulaiset toimivat usein omaishoitajan sijaisena ja silloin omaishoitajat yleensä itse hoitavat asian järjestelyn. Katso lisää sivulta Omaishoidon tuki / Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen sijaishoito.

Lisätietoja erilaisista sijaishoidon vaihtoehdoista saa mm. vanhus-, vammaistyön tai erityishuoltopiirin sosiaalityöntekijöiltä, kotihoidon ohjaajilta, palveluohjaajilta, omalta lääkäriltä, tilapäishoitoa tarjoavista yksiköistä, järjestöistä tai muilta ammattilaisilta.

Vapaiden käyttöä tulisi lisätä

THL:n kuntakyselyn (2012) mukaan noin puolet omaishoidon tukea saavista omaishoitajista jätti lakisääteiset vapaansa pitämättä. Yleisimmät syyt olivat, ettei hoidettavaa haluttu jättää muiden hoitoon, omaishoidettavan kieltäytyminen tai omaishoitajien arvio hoitopaikan sopimattomuudesta omaishoidettavalle. Vuonna 2017 edelleen noin puolet (54%) omaishoitajista piti lakisääteisiä vapaapäiviään (Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018).

Vapaan mahdollistavien sijaishoidon mallien kehittäminen ja monipuolistaminen ovat keskeisimpiä omaishoidon tukemisen haasteita. Erityisesti tulisi saada lisää sijaishoidon vaihtoehtoja esimerkiksi pitkäaikaissairaille ja vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille sekä eri sairausryhmille. Yksilölliset ratkaisumallit auttavat omaishoitajia jaksamaan.

Asumisvalmennus

Asumisvalmennuksen tarkoituksena on tukea muuttoa uuteen kotiin, vahvistaa esimerkiksi mielenterveyshäiriötä sairastavan tai kehitysvammaisen nuoren aikuisuutta, valmistaa elämänmuutokseen ja tukea koko perhettä. Asumisvalmennus voi sisältää kodinhoidon tai omasta itsestä huolehtimisen opettelua sekä lyhytaikaisia asumisjaksoja.

Asumisharjoittelu / -kokeilujakso voi olla tarpeen esimerkiksi vammautumisen jälkeen, vaikean sairauden edetessä, muutettaessa pois kotoa tai laitoksesta, vammaisen tai pitkäaikaissairaan nuoren itsenäistyessä. Kokeilun tavoitteena on kartoittaa asiakkaan palvelutarve ja hänelle soveltuvat asumisvaihtoehdot sekä asumisen tukitoimien, apuvälineiden sekä asunnon muutostöiden tarve.

Intervallihoito

Intervalli- ja jaksohoito. Palvelulla tarkoitetaan sitä, että henkilö asuu vuoroin kotona ja vuoroin jossakin lyhytaikaista hoitoa tarjoavassa laitoksessa tai asumisyksikössä.

Lyhytaikaishoito

Palvelu on tarkoitettu vammaisille tai ikääntyville ihmisille, jotka tarvitsevat ajoittain kodin ulkopuolella hoivaa ja huolenpitoa. Lyhytaikaiseen hoitoon voi päästä esimerkiksi kunnan tai yksityiseen hoivakotiin, ryhmäkotiin, palvelukeskukseen, palvelukotiin, päiväkeskukseen, sairaalaan, tilapäishoitokotiin, perhehoitoon tai terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Palveluasuminen

Palveluasuminen tapahtuu esimerkiksi palveluasunnoissa, joissa on mahdollisuus saada yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja palveluita jokapäiväiseen selviytymiseen. Näitä voivat olla muun muassa ateriapalvelu, siivouspalvelu, pyykinpesu tai kotisairaanhoito. Asunnot voivat olla erityisesti ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden tarpeisiin rakennettuja. Palveluasumista toteutetaan muun muassa kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen, säätiöiden ja yritysten ylläpitämissä palvelutaloissa.

Palveluasumista voi olla myös normaaliasunnossa asuminen, johon liittyvät säännölliset päivittäiset palvelut, esimerkiksi kotihoidon käynnit. Palveluasumista järjestetään vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain tai erityishuoltolain nojalla. Palveluasuminen voi olla lyhytaikaista tai pysyvää.

Perhehoito

Lyhytaikainen / tilapäinen perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidossa voi olla mm. vammainen, pitkäaikaissairas, mielenterveyskuntoutuja tai vanhus. Joskus tilapäinen perhehoito voidaan toteuttaa myös hoidettavan läheisen kotona.

Toimeksiantosopimussuhteinen perhekoti on kunnan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan toimeksiantosopimussuhteeseen perustuen. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Ammatillinen perhekoti on yritysmuodossa toimiva palveluyritysmuoto. Lain mukaisesti perhekoti on toimialaltaan yksityistä sosiaalipalvelua. Ammatillinen perhekoti on  perhehoidon ja laitoshuollon väliin sijoittuva hoitomuoto.

Lisätietoa saa kunnan sosiaalitoimesta ja Perhehoitoliitosta.

Päivätoimintapalvelut

Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ja edistää ikääntyvän, pitkäikaissairaan tai vammaisen henkilön toimintakykyä, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta. Lisäksi omaishoitoperheiden kohdalla päivätoiminnalla pyritään  tukemaan omaishoitajien jaksamista. Päivätoimintaan osallistumisen määrä riippuu hänen omista sekä läheisen tarpeista ja paikkakunnan päivätoimintamuotojen laajuudesta. Lisätietoa omalta vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijältä.

Omaishoitajalla on oikeus saada neuvontaa ja ohjausta, sillä viranomaisen on lain mukaan neuvottava asiakasta (Hallintolaki, HL). Jos asia ei kuulu viranomaisen toiminta-alueeseen, hänen on ohjattava asiakas eteenpäin (HL). Lisäksi sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 5§). Viranomaisella onkin oma-aloitteinen velvollisuus selvittää asiakkaalle palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja edellytykset palveluiden saamiselle.

Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa tuen ja palvelujen tarpeen selvittämistä. Kunta myöntää arvioinnin perusteella sosiaalipalveluja, esimerkiksi kotihoitoa ja muita tukipalveluita. Lisäksi arvioinnin yhteydessä tarjotaan tietoa palveluista sekä opastusta niiden hakemiseen.

Palvelutarpeen arviointiin liittyy ohjeistuksia ja lakeja. Esimerkiksi kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Sosiaalihuoltolaki 36 §.

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä, mutta arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnalliseen viranomaiseen palvelujen saamiseksi, jos:

1.   henkilö on yli 75-vuotias
2.   henkilö saa vammaisetuuksista (Kela) annetun lain mukaista ylintä hoitotukea.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.

Tukipalvelut

Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateriapalvelua, turvapalveluita, siivousta, vaatehuoltoa, kauppa- ja muita asiointipalveluita. Tukipalvelut ovat usein ensimmisiä palveluita, joita tarvitaan kotona-asumisen tueksi.

Kunnallinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla tuetaan kotona selviytymistä. Kunta voi yhdistää sosiaalihuoltolakiin perustuvan kotipalvelun ja terveydenhuoltolakiin perustuvan kotisairaanhoidon kotihoidoksi.

Kotipalvelun antajana voi toimia myös järjestö tai yksityinen yritys. Kotipalveluun kuuluu esimerkiksi kaupassa käynti sekä muu asiointi ja siihen voidaan liittää erilaisia tukipalveluita, kuten kylvetys / saunotus, ateria-, vaatehuolto-, kuljetus-, siivous-, saattaja- ja turvapalveluja. Kotisairaanhoitoon kuuluu esimerkiksi lääkkeiden anto ja haavahoidot.

Kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä kotihoito voivat olla tilapäistä ja lyhytkestoista palvelua tai säännöllistä, toistaiseksi voimassaolevaa palvelua. Jos näitä palveluita haetaan kunnan kautta, on asiakkaalla oikeus saada asiasta kirjallinen päätös.

Lastenhoitopalvelut

Jotkut järjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Väestöliitto tarjoavat koulutettuja hoitajia vammaisille lapsille kotiin. Järjestöjen toiminta-alueet vaihtelevat.

Perhelomitus

Kotiin saatavaa lomitusta tarjoaa esim. Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Lomittaja tulee omaishoitajan vapaan tai vanhempien loman ajaksi kotiin, huolehtii kaikista kotiin jäävistä perheenjäsenistä ja tekee jokapäiväiset kotiaskareet. Perhelomitusta on tarjolla koko maan kattavasti.

Joskus myös tilapäistä perhehoitoa voidaan toteuttaa hoidettavan läheisen kotona.

Kotipalvelujen ja niiden tukipalvelujen myynti voi olla arvonlisäverotonta, jos palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle sosiaalihuoltopalveluina. Kunnat, kuntayhtymät ja valtio voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti. Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa.

Kotipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia tai niissä avustamista. Kotipalvelujen tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Henkilö, jonka toimintakyky heikentynyt, voi ottaa yhteyttä rekisteröityneisiin, yksityisiin sosiaalipalveluiden tarjoajiin. Palveluntarjoaja ja ostaja tekevät keskenään palvelusopimuksen. Ostaja kertoo, millä tavalla hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Se voi olla esimerkiksi iän tuomat rajoitteet, muistisairaus, lonkkaleikkaus, uupuminen omaishoitajana tai pienten lasten kanssa. Tähän ei tarvita lääkärintodistusta tai muuta virallista lausuntoa, oma arvio riittää.

Palveluntarjoaja päättää lopulta sen, onko asiakas oikeutettu arvonlisäverottoman hintaan. Kun sopimukseen päästään, jää vähennys lopulta palveluntarjoajan ja verottajan väliseksi asiaksi.

Lisäksi palvelujen hintaa voi alentaa hakemalla kotitalousvähennystä.

Tarkat kriteerit kotipalveluiden arvonlisäverottomuuteen löytyvät verohallinnon sivuilta Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus.

Autoveronhuojennus

Autoveronhuojennus voidaan myöntää, mikäli siihen on erityinen syy. Autoveron huojennuksella tarkoitetaan sitä, että hakija vapautetaan autoveron maksamisesta kokonaan tai osaksi tietyin edellytyksin. Huojennuspäätöksellä voidaan alentaa myös viivekorkoa, veronlisäystä, viivästyskorkoa, jäämämaksua tai lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa, sikäli kun nämä ovat Verohallinnon kantamia. Verohuojennusta haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella.

Invalidivähennys

Invalidinvähennystä voi saada henkilö, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä, vähintään 30 %:n haitta­-aste.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennystä voi saada kotitaloustyöstä, jota teettää kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tällaista työtä ovat esimerkiksi siivous, lastenhoito, asunnon remontointi ja tietotekniikkalaitteiden asennus. Työ on tehtävä joko maksajan omassa asunnossa tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Vähennys myönnetään vain työn osuudesta, ei matkakuluista tai tarvikkeista.

Omaishoidon tukea saavan pitää huomioida, ettei teetetty kotitaloustyö voi olla sitä työtä, josta saadaan omaishoidon tuen korvausta. Olisi hyvä tehdä kirjallinen sopimus palveluntuottajan kanssa, josta asia tulee selkeästi esille. Esimerkiksi suursiivoukset, pihatyöt ja talon korjaukset eivät ole sitä työtä, mistä omaishoidon tuen korvausta maksetaan. Omaishoitaja, joka käy ansiotyössä ja saa omaishoidon tukea, voi ostaa hoivapalvelua työaikanaan ja saada tästä kotitalousvähennystä. Lisäksi ulkoilua tai muuta virkistystä sisältävä palvelu ei ole ristiriidassa omaishoidon tuen kanssa, jos tämän perustelee hyvin.

Omaishoitaja, joka ei saa omaishoidon tukea, voi saada kotitalousvähennyksen hoiva- ja hoitotyöhön ilman perusteluja.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on harkinnanvarainen vähennys ja sen voi saada esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden perusteella. Myöntämiseen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen perheensä tulot sekä varallisuus.

Hoidosta aiheutuneiden kustannusten vähentäminen verotuksessa

Hoidosta aiheutuneet kustannukset ovat lähtökohtaisesti hoidettavan omia menoja. Omaishoitaja ei voi vähentää verotuksessaan läheisensä hoidosta aiheutuneita kustannuksia, vaikka olisi nämä itse maksanut.  Jos omaishoitaja on puoliso tai alaikäisen lapsen vanhempi, katsotaan kulujen perustuvan puolisoiden tai vanhemman ja lapsen väliseen elatusvelvollisuuteen, joten niitä ei voi vähentää verotuksessa tälläkään perusteella.

Matkakustannukset

Hoidettavan kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja ei voi vähentää matkakustannuksia, joita hänelle aiheutuu hoidettavan asioiden hoitamisesta, esimerkiksi hoidettavan lääkärikäynneistä.

Jos omaishoitaja ei asu hoidettavan luona, hänelle voi aiheutua matkakustannuksia käynneistä hoidettavan läheisensä luona ja asioiden hoitamisesta. Tällaiset kustannukset omaishoitaja voi vähentää verotuksessa asunnon ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen kustannuksina tuloverolain 93 §:ssä säädetyin rajoituksin. Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa.

Työhuonevähennys

Työhuonevähennyksen saaminen edellyttää, että asuintilaa käytetään tulonhankkimistoiminnan tarkoituksiin. Hoidettavan läheisensä kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tukea saava omaishoitaja voi vähentää asunnossa tehtävän omaishoitotyön perusteella työhuonevähennystä.  Jos omaishoitaja ei asu hoidettavan kanssa samassa taloudessa, hän voi hakea työhuonevähennystä esimerkiksi silloin, jos hän tekee osapäiväisesti ja säännöllisesti kotonaan omaishoitoon liittyviä muistiinpano-, raportointi- tai muita vastaavia paperitöitä.

Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammainen henkilö on henkilö, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia.

Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein.

Vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelun kohdalla erikseen. Jos vaikeavammaisuuden kriteeri kyseisen palvelun kohdalla täyttyy, kunnan on järjestettävä palvelut riippumatta siitä, onko toimintaan ollut varattuna määrärahoja (ns. subjektiivinen oikeus).

Henkilökohtainen apu (VPL 8 c §)

Vammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain nojalla mahdollisuus saada itselleen henkilökohtainen avustaja.

Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisissä toiminnoissa, eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Näitä voivat olla avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.

Omainen avustajana

Vammaispalvelulain 8 d §:n mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Kunnan tehdessä ratkaisua henkilökohtaisen avun järjestämisestä, on asia ratkaistava ottaen huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan. Mikäli vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen on työsuhteessa vammaiseen henkilöön, ei hän voi hoitaa samaa tehtävää omaishoitosopimuksen perusteella.

Kuljetuspalvelut saattajapalveluineen (VPL 8 §, asetus 4-6 §)

Vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset ja jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset sekä saattajapalvelu. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että vaikeavammaisen henkilön on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista, jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Palveluasuminen (VPL 8 §, asetus 10-11§)

Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa. Lisäki siihen voivat kuulua ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

Kelan etuudet

• Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua.
• Vammaisten tulkkauspalvelut
• Harkinnanvarainen kuntoutus, mm. kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit sekä Omaishoitajien kuntoutuskurssit (myös ns. parikurssit omaishoitajille ja hoidettaville läheisille)
• Vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Vaikeasti sairas tai vammainen voi myös saada Kelan tukemaa kuntoutusta. Myös apuvälineitä myönnetään osana kuntoutusta.
• Lääkekorvaukset
• Matkakorvaukset

Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyy myös pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet (Terveydenhuoltolaki 24§). Lisäksi kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon (Terveydenhuoltolaki 25 §). Sairauden hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet ovat käyttäjilleen maksuttomia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 5 §).

Hoitotarvikejakelun tulee perustua yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen sekä terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan. Lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään 3 kk. Hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi diabeetikon tarvitsemat verensokeri- ja virtsantutkimusliuskat, sääri- ja makuuhaavan hoitotarvikkeet (sidetarvikkeet ja liuokset), sairauden takia heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon (mm. vaipat, pussit, katetrit)

Päätöksen hoitotarvikkeista tekee lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö ja hoitotarvikejakelun yhteydessä tulee tarvittaessa opastaa myös omaisia, läheisiä ja omaishoitajia. Jakelun pääsääntönä on yksilöllinen tarve, joten ei kunta voi asettaa ehdottomia tarvikkeiden enimmäismääriä. Hoitotarvikkeista ei tule periä omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja. Tarvikkeita jaetaan joko terveyskeskuksesta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteestä. Niitä voidaan toimittaa myös suoraan kotiin.

Sosiaalihuoltolain (SHL 14 § ja 23 §) mukaisia yksilöllisiä liikkumista tukevia kuljetuspalveluita järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään kutsuperiaatteella toimivaa palveluliikennettä tai muuta julkista liikennevälinettä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka eivät ole vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla vaikeavammaisia.

Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat tarveharkintaisia ja määrärahasidonnaisia. Kuljetusten kustannuksista vastaa pääosin kaupunki. Matkustaja maksaa kyydistä kulloinkin voimassa olevan bussitaksan mukaisen maksun.

Omaishoitajan on tarpeen huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Henkisen väsymyksen kanssa ei tulisi jäädä yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua tilanteestaan ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, kotipalveluohjaajan tai omalääkärin kanssa.

Liiton paikallisyhdistykset eri puolilla maata järjestävät monipuolista toimintaa kuten vertaisryhmiä, virkistystapahtumia ja tilaisuuksia. Tämä toiminta tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden tavata samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ja jakaa kokemuksiaan.

Liitto järjestää omaishoitajien jaksamisen tueksi tuettuja omaishoitajalomia yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa.

Liiton lisäksi myös useat muut järjestöt ja seurakunnat tarjoavat omaishoitoperheille tukea,  jaksamista tukevaa toimintaa, vertaisryhmiä ja virkitystapahtumia. Suomen omaishoidon verkosto kokoaa yhteen valtakunnallisia järjestöjä, jotka yhteistyössä tekevät työtä omaishoitajien aseman parantamiseksi.

Osoitteessa ikäopisto.fi on mielen hyvinvoinnin taitopankki, joka tarjoaa konkreettisia keinoja mielen taitojen vahvistamiseksi. Ikäinstituutin asiantuntijoiden ja ikäihmisten kanssa rakentama taitopankki tarjoaa tietoa, kuunneltavaa ja kokeiltavaa viidestä mielen hyvinvoinnin teemasta.

• Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelin
• Kirkon valtakunnallinen palveleva puhelin suomeksi ja ruotsiksi
• Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin
• Muisti- ja muistisairaudet keskustelupalsta (Tukinet) ja Vertaislinja – tukipuhelin muistisairaiden läheisille (Muistiliitto ry)
• Naisten Linjan auttava puhelin. Tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville naisille ja tytöille. Myös ammattiauttajat/omaishoitajat voivat soittaa asiakkaidensa väkivaltaan liittyvissä huolissa. Vastaamassa on ammattilainen.
• Suvanto-linjalle voit soittaa, jos olet huolissasi omasta tai tuntemasi ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnista tai turvallisuudesta. Lakineuvonta vastaa ikääntyneisiin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä
• Päihdeneuvonta (EHYT ry) kanssa voit puhua läheisesi tai asiakkaasi päihteiden käytöstä. Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista.

Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riippuen puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan.

Terveyskylä

on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.

Palvelun sisällä toimii virtuaalitaloja eri elämäntilanteisiin ja oireisiin:

Aivotalo

Tukea ja tietoa aivojen terveydestä ja aikuisten aivosairauksista.

Allergia- ja astmatalo

Hyödyllistä ja tutkittua tietoa astman ja allergioiden oireista ja hoidosta. Itsehoito-ohjeita.

Harvinaissairaudet

Tietoa harvinaisista sairauksista ja tukea sairastaville sekä heidän lähimmäisilleen.

Ihotautitalo

Tietoa erilaisista ihosairauksista ja tukea niiden hoitoon. Potilaiden, läheisten ja ammattilaisten yhteistyön edistäjä.

Infektiotalo

Tietoa infektiotaudeista ja niiden ehkäisystä sekä tukea infektiosairauksien alalla hoidossa oleville potilaille.

Kivunhallintatalo

Tietoa erilaisista kiputilanteista ja kivun hoidosta. Itsehoito-ohjeita ja tukea potilaille ja läheisille.

Kuntoutumistalo

Tietoa ja tukea omaehtoiseen kuntoutumiseen, suuri määrä ohjeita ja oppaita potilaille ja läheisille.

Lastentalo

Tietoa lasten sairauksista, hoidosta ja hoitoon valmistautumisesta lapsille ja heidän läheisilleen.

Leikkaukseen tulijan talo

Ohjeita ja vinkkejä leikkaukseen valmistautumiseen ja siitä toipumiseen.

Lääketalo

Tietoa lääkityksestä, lääkkeiden oikeasta käytöstä ja ongelmatilanteista.

Mielenterveystalo

Tietoa ja tukea aikuisten, nuorten ja lasten mielenterveysasioista. Itsehoitoa ja terapeutin etähoitoa täysi-ikäisille.

Naistalo

Tietoa ja tukea naistentauteihin, synnytyksiin ja lapsettomuuden hoitoon liittyen naisille, perheille ja ammattilaisille.

Niveltalo

Tietoa ja tukea nivelsairauden kanssa elämiseen: ohjeita liikuntaan, ennaltaehkäisyyn ja kivunlievitykseen, tietoa tekonivelleikkauksesta.

Nuortentalo

Tietoa nuoren hoidon siirtymisestä aikuispuolelle, tukea omahoitoon, vertaistukea ja tietoa nuorille suunnatuista palveluista

Painonhallintatalo

Tutkittua tietoa ja tukea lihavuuden hoitoon ja terveelliseen laihduttamiseen ja painonhallintaan.

Reumatalo

Tutkittua tietoa reumataudeista, vinkkejä reumatautien itsehoitoon ja reumatologisiin erityistilanteisiin.

Sydänsairaudet

Tietoa aikuisten sydänsairauksista, niiden hoidosta ja toimenpiteistä sekä ennalta ehkäisystä.

Syöpätalo

Tietoa useista eri syöpäsairauksista, syöpätautien uusimmista hoidoista ja tutkimuksista.

Verisuonitalo

Tutkittua tietoa verisuonista, suonikohjuista, katkokävelystä ja vatsa-aortasta, vinkkejä verisuonten terveyden edistämiseen.

Vertaistalo

Vinkkejä ja yhteystietoja vertaistukipalveluihin, kokemustarinoita sekä vertaisvideoita sairastuneille ja heidän läheisilleen.