Omaishoidon ohjaus ja neuvonta

Liiton neuvontapuhelin palvelee omaishoitajia ja työntekijöitä

Liiton valtakunnallinen omaishoidon neuvontapuhelin palvelee omaishoidon kysymyksissä niin omaishoitajia kuin omaishoidon parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Numeroon 020 7806 599 voi soittaa ma–to klo 9–15. Heinäkuussa 29.6.–30.7. puhelin päivystää ma–to kello 9–14.

Puhelun hinta on lankaverkosta 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min ja
matkapuhelinverkosta 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min.

 

Kysy omaishoidosta -chat vastaa kysymyksiisi omaishoidosta

Omaishoitajaliiton ja sen jäsenyhdistysten neuvojat vastaavat chatin kautta omaishoitoon liittyviin kysymyksiin. Chat palvelee ma, ti ja to kello 9–12 sekä ke kello 15–18. Voit kirjoittaa kysymyksesi chatin keskusteluikkunaan, joka löytyy Omaishoitajaliiton verkkosivujen oikeasta alakulmasta.

Chatin kautta voit asioida kanssamme nimettömästi. Ethän lähetä chatin kautta arkaluonteisia henkilötietoja, kuten esimerkiksi nimeäsi tai henkilötunnustasi.

Tietosuoja: Chatin keskusteluyhteys on salattu ja tiedot sijaitsevat EU-alueella. Jotta voimme kehittää neuvontapalveluitamme, tallennamme käydyt chat-keskustelut. Anonyymeistä keskusteluista ei kuitenkaan voi tunnistaa yksittäisiä yhteydenottajia.

 

Voit myös katsoa, löytyisikö kysymykseesi vastausta Palveluoppaasta tai alla olevista usein kysytyistä kysymyksistä.

Opas on suunnattu omaishoitajille sekä omaishoidon parissa työskenteleville ammattilaisille. Oppaan tarkoituksena on auttaa omaishoitajaa selvittämään, mikä tai millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen omaishoitotilanteessa.

Avaa Palveluopas selattavana versiona.

Avaa Palveluopas pdf:nä.

Tutustu myös sivuihin Tukea omaishoitotilanteiseen ja Omaishoidon tuki.

 

Omaishoitoon liittyviä usein  kysyttyjä kysymyksiä

Kuinka omaishoidon tukea haetaan?

Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnan sosiaalitoimistosta. Ota yhteys sosisaalitoimistoon ja siellä omaishoidon tuesta vastaavaan sosiaalityöntekijään. Omaishoidon tukea haettaessa täytetään hakemus omaishoidon tuesta. Omaishoitotilanteen arvioimiseksi tehdään kotikäynti ja sen pohjalta päätös omaishoidon tuen myöntämisestä. Päätös tulee saada aina kirjallisena ilman kohtuutonta viivytystä. Päätöksessä tulee olla oikausvaatimusohjeet sekä mihin päätös perustuu.

Voiko kunta vedota määrärahojen loppumiseen omaishoidon tuen kielteisessä päätöksessä?

Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen ja kuntakohtainen tukimuoto. Määrärahoja on voitu varata riittämättömästi tarpeeseen nähden, jos ne loppuvat kesken vuoden. Sinänsä määrärahan loppuminen voi olla riittävä syy kielteiselle päätökselle, mutta jos kunnan myöntämiskriteerit täyttyvät,  tulisi jatkossa (seuraavalla budjettikaudella) vähintään varata määrärahaa tiedettyä tarvetta vastaavasti. Omaishoitajan jonoon asettaminen (määrärahojen vapautumista odottamaan) on katsottava kielteiseksi päätökseksi (oikeusasiamiehen kanta). Jos omaishoitaja saa kielteisen päätöksen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi, kannattaa omaishoidon tuen hakemus uusia heti kalenterivuoden alussa.

Voiko omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä ketjuttaa?

Ketjutus on mahdollista eli omaishoitaja voi kerätä pidemmän jakson vapaata pidettäväksi kerralla. Tästä tulee kuitenkin aina sopia ennakkoon ja merkitä asia myös omaishoitosopimukseen, jotta kunnassa osataan varautua pidempiin hoitojaksoihin. Jos asiasta ei ole ennakkoon sovittu, ei kunnalla ole velvoitetta järjestää lomaa pidempinä jaksoina.

Jos omaishoitaja pitää vapaata pidemmissä jaksoissa, ovatko sijaishoidon kustannukset suuremmat kuin jos vapaat pitää kuukausikohtaisesti?

Jos on sovittu, että omaishoitaja voi ketjuttaa vapaitaan eli kaikki lomapäivät ovat ns. lakisääteisiä vapaapäiviä on sijaishoidon hinta enintään 11,40 € vuorokaudelta. Muut kuin lakisääteiset vapaat hinnoitellaan kunnan normaalien palvelumaksutaksojen mukaisesti.

Miten pitkän aikaa omaishoitajan lakisääteisiä vapaita voi kerätä?

Periaatteessa, jos on kyse toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta, ei aikaa ole laissa mitenkään määritetty. Kunta voi kuitenkin ohjeistaa, että omaishoitajan on pidettävä edellisenä vuotena kertyneet pitämättömät vapaat viimeistään seuraavan vuoden tiettyyn ajankohtaan mennessä. Se, että lakisääteisiä vapaita ei pidetä, on omaishoidon tuen suurimpia ongelmakohtia. Erilaisten vapaamahdollisuuksien lisääminen olisi tärkeää. Samoin erilaisten omaishoitotilanteiden erityisvaatimukset olisi paremmin otettava huomioon vaihtoehtoja mietittäessä.

Mitä tarkoitetaan tarkoituksenmukaisella vapaan järjestelyllä? Voiko omaishoitaja tai hoidettava vaatia tiettyä vaihtoehtoa tai sijaishoidon ratkaisua?

Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa, että hoidettavan henkilön ikä ja muu tilanne tulisi ottaa mahdollisimman hyvin huomioon hoitoratkaisua mietittäessä. Jos läheisen hoidettava terveys esimerkiksi vaarantuu, ei hoitopaikka voi olla tarkoituksenmukainen. Se, ettei sijaishoidon ratkaisu muuten ole mieluisin, ei voi olla ainoa syy. Toki asiakaslähtöisyys vaatisi perusteellista eri vaihtoehtojen hyvien ja huonojen puolien arviointia.

Menettääkö omaishoitaja lomansa, jos sairastuu? Entä onko loma pidettävä silloin, kun läheinen joutuu sairaalaan tms. jos niin vaaditaan?

Omaishoitosopimukseen tulee kirjata, miten omaishoitajan sairastuminen vaikuttaa omaishoidon tukeen, vapaapäiviin jne. Jos mitään ei ole sovittu, ei omaishoitajakaan menetä vapaitaan, omaishoidon tukea jne. Jos läheinen joutuu sairaalaan, ei voida vaatia, että omaishoitaja pitäisi silloin lakisääteisiä vapaitaan. Näin voi kyllä tehdä, jos omaishoitaja niin toivoo. Tosin tämä vaihtoehto ei varmasti ole kovin suositeltava, koska usein omaishoitaja on kovin kiinni läheisensä huolehtimisessa myös tämän ollessa akuutisti sairaalassa.

Voiko omaishoidon tukea maksaa ulkomaille ?

Voimassa olevien säännösten mukaan omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä ei ole se, että henkilö koko tuen myöntämisen ajan oleskelisi vain kotonaan. Kunta voi maksaa hoitopalkkiota esimerkiksi siltä ajalta kun hoidettava ja hoitaja ovat kesämökillä. Vastaavasti lyhyt ulkomaanmatka ei ole ollut palkkion maksamisen esteenä. Omaishoidon tukeen ei sovelleta EU:n säännöksiä etuuksien maksamisesta ulkomaille (ETY-asetus 1408/71), vaan sosiaalipalveluna omaishoidon tuen myöntäminen ja suorittaminen ulkomaille määrittyy ensi sijassa sosiaalihuoltolain mukaan. Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaan kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kunnassa kotipaikka. Jollei henkilöllä ole kotipaikkaa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee.

Oikeudellista apua

  • Liiton paikallisyhdistyksen jäsenetuna lakineuvontaa ennakkotapauksissa (ei-jäsenille maksullinen, 80 euroa per lausunto). Katso jäsenedut.

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat.

Kumpuvuoren Lakilinja vastaa ma-pe 9-16 numerossa 050 552 0024. Palvelusta ei peritä palvelumaksua. Soittaja maksaa normaalin puhelumaksun. Useimmilla on oikeus valtion maksuttomaan oikeusapuun. Olemme lisäksi lasten osalta laajentaneet maksuttomia palveluja. Autamme vammaisoikeudellisissa sosiaali- ja terveydenhuollon jutuissa kaikkia alle 18-vuotiaita maksutta.

Valtakunnalliset auttavat puhelimet

Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riippuen puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan.