Ansiotyö ja omaishoito

Suomessa arvioidaan olevan noin 750 000 työssäkäyvää, jotka huolehtivat läheisistään työn ohessa. Mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen on tärkeää pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhemmalle tai vakavasti sairastuneen omaiselle, jotta hän voi huolehtia työstään, toimeentulostaan ja läheisensä hoidosta.

Eri lait mahdollistavat työn ja perheen (omaishoidon) yhteensovittamisen. Työn ja perheen yhteensovittamista koskevat keskeisimmät lait on koottu Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -sivuille.

Työajan joustot ovat keskeisiä työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Työaika- ja työsopimuslainsäädännössä on vaihtoehtoja erimittaisiin työstäpoissaolojaksoihin,jotka soveltuvat käytettäviksi myös omaishoitotilanteissa. Useista järjestelyistä on mahdollista sopia työpaikkatasolla, ja joihinkin järjestelyihin on mahdollista saada myös tukea yhteiskunnalta ansionmenetyksen korvaamiseksi (esim. osittainen hoitovapaa).

Alle on lyhyesti koottu keskeisiä työajan joustoon liittyviä järjestelyjä.

Liukuva työaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta, jolloin työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Lisätietoa työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta. (työaikalaki 3 luku 13 §)

Lyhennetty työaika

Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä siirtyä tekemään lyhyempää työaikaa työnantajan on pyrittävä järjestämään niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Yhtenä perusteena lain perusteluissa mainitaan sairaan läheisen hoito.
(työaikalaki 3 luku 15 §)

Osa-aikaeläke

Eläkeuudistuksen myötä osa-aikaeläke poistui vuoden 2017 alussa ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Jo alkaneisiin osa-aikaeläkkeisiin eläkeuudistus ei vaikuta, vaan osa-aikaeläkkeesi jatkuu normaalisti, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle.

Työntekijällä on oikeus jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan hänen syntymävuotensa mukaan määräytyvän alaikärajan täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Työntekijän osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja määräytyy seuraavasti:

  1. vuonna 1963 ja sitä ennen syntyneellä alaikäraja on 61 vuotta;
  2. vuonna 1964 syntyneellä alaikäraja on 62 vuotta;
  3. vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneellä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja sopeutetaan eliniän muutokseen 82 ja 83 §:n mukaisesti.

(Työntekijän eläkelaki 15 §)

Osittainen hoitovapaa

Pienen lapsen vanhempi voi lyhentää työaikaa ja jäädä osittaiselle hoitovapaalle hoitamaan lastaan koulun toisen lukuvuoden loppuun saakka. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen enintään 6 tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa.

Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin voi lasta hoitaa Kelan myöntämällä osittaisella hoitorahalla kolmannen lukuvuoden loppuun saakka. Lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin,mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Työntekijän on pitänyt olla saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työntekijä voi hakea ansionmenetyksen korvauksena osittaista hoitorahaa Kelalta.
(Työsopimuslaki 4 luku, 4 ja 5 §)

Omaishoitajien hoitovapaa

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muistajärjestelyistä.
(työsopimuslaki 4 luku 7a§)

Säästövapaa

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 §:n mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata.

Työntekijällä, jonka palkka määräytyy 10 §:n mukaan, on oikeus saada tämä palkkansa säästövapaan ajalta. Jos työntekijän palkka määräytyy 11 tai 12 §:n mukaan, hänelle säästövapaan ajalta maksettava palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 17 §:ssä säädetään.

(Vuosilomalaki 5 luku 27 §)

Tilapäinen poissalo pakottavasta perhesyystä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänenperhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Ennalta-arvaamattomuudella tarkoitetaan äkillistä sairautta tai onnettomuutta. Poissaolon kestolle ei ole asetettu aikarajaa, mutta se on luonteeltaan tilapäistä. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista ja esitettävä pyynnöstä luotettava selvitys (esim. lääkärintodistus tai viranomaisen selvitys) poissaolonsa perusteista.
(Työsopimuslaki 4 luku 7 §)

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työtekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Työaikaa voidaan säästää tiettyjen sovittujen tuntirajojen sisällä ja sisään tehtyä työaikaa voidaan sitten käyttää esimerkiksi vapaapäivinä, lyhyempänä työaikana tai pitempänä vapaana. Työaikapankin säännöt sovitaan yleensä työpaikkakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimuksia soveltaen.

Vuorotteluvapaa

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.

Vuorotteluvapaalle jäävä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla.

  • Vapaa kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää.
  • Vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta.
  • Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Ylityövapaa

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-ajaksi. Korvauksena annettava vapaa-aika voidaan myös yhdistää em. säästövapaaseen, mikäli työntekijä ja työnantaja siitä sopivat
(Työaikalaki 23§)

Etätyö

Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa työn organisointitapaa. Etätyötä tehdään työpaikan ulkopuolella esimerkiksi kotona, vapaa-ajan asunnolla tai liikkuvana työnä matkoilla. Etätyöstä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Etätyö tuo joustoa työelämään ja sen avulla voidaan vastata työntekijän henkilökohtaisiin esimerkiksi perheestä johtuviin tarpeisiin.

Perheystävällinen työpaikka

  • Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä.
  • Toimiva henkilöstöpolitiikka ja tehokas työnteko edellyttävät yhteisten perheystävällisyyden pelisääntöjen laatimista.
  • Perheystävällisellä työpaikalla esimiehet ja henkilöstöhallinto toimivat oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja lainmukaisesti.
  • Yhteisistä pelisäännöistä tiedottaminen ja ohjeistusten päivittäminen on tärkeää.
  • Periaatteiden ja käytäntöjen lisäksi tarvitaan myös tilannekohtaista joustavuutta.

Väestöliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa hyviksi todetuista ja toimivista käytännöistä lapsen tai lähiomaisen sairastuessa vakavasti. Sivuilla kerrotaan työnantajien ja työntekijöiden vastuista, oikeuksista ja velvollisuuksista ja siellä on  myös esimerkkejä lähiomaisen hoidon ja työnteon yhteensovittamisen tilanteista.

Omaishoitajan työttömyysturva

Oikeus työttömyysturvaan ja työttömyysetuuksiin määräytyy työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisesti. Työttömyysturva kuuluu Suomessa asuvalle työikäiselle henkilölle, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

Työttömyysturvan saanti edellyttää, että hakija on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoitajan on selvitettävä tilanne TE-toimistolle. Omaishoito ei automaattisesti ole työttömyyspäivärahan myöntämisen este, mutta omaishoitajan täytyy kuitenkin osoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä.

Jos kyse on ympärivuorokautisesta tai kokopäiväisestä hoidosta, ei kokoaikatyön vastaanottamisen ole yleensä katsottu olevan mahdollista. Omaishoitajan on selvitettävä TE-toimistolle, miten läheisen hoito olisi järjestetty hänen työssäkäyntinsä aikana. Sijaishoitojärjestelyt on syytä kirjata selvästi omaishoidon tukisopimukseen kuuluvaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

Työttömyysetuus ei ole este omaishoidon tuelle. Mikäli työttömyysetuuden myöntämisen perusteet täyttyvät, omaishoidon tuki ei vaikuta peruspäivärahan tai ansiopäivärahan määrään. Työttömyysetuus ei ole koskaan omaishoidon tuen täysimääräisen maksamisen este. Lisätietoja työttömyysturvaan liittyvistä kysymyksistä saa TE-toimistoista, ammattiliitoista, työttömyyskassoista ja Kelasta.

Oppaita ja videoita työn ja omaishoidon yhteensovittamisesta

Työssäkäyvä omaishoitaja -opas (Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry)

Ansiotyön ja läheisen hoitamisen yhteensovittaminen -video
(Pieksämäen Omaishoitajat ry ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry)


Video kertoo ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Video tuo esille työnantajien, työssäkäyvien omaishoitajien ja alan asiantuntijoiden näkemyksiä työn ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Asiantuntijoina toimivat Väestöliiton, Työterveyslaitoksen ja Omaishoitajat- ja Läheiset Liiton edustajat. Videossa esitellään Lamppu-kumppanuushanke.

Työ, omaishoito ja lait -video (Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry)

Tutkimustietoa työstä ja omaishoidosta -video (Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry)

Työnantajan tuki  omaishoitajalle -video (Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry)