Omaishoidon merkitys rautalangasta väännettynä

Eivätpä maininneet omaishoitoa Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen ja Turun sote-palveluista vastaavien lautakuntien puheenjohtajat, kun he peräsivät viime viikolla STM:ltä nopeita toimia vanhusten hoivan ongelmien helpottamiseen. Lue tästä.

Omaishoitajilla ei ole lakkoasetta, kukapa oikeasti jättäisi lähimmäisensä vaille hoivaa. Siksikö omaishoitajien panoksen asianmukainen korvaus ja heille suunnattujen palveluiden kehittäminen jää mopen osalle? Valitettavasti omaishoito ja omaishoitajat unohtuvat pääsääntöisesti hoivakeskusteluista. Omaishoitaja on kuitenkin korvaamaton kaikille – läheiselleen, ammattilaisille ja yhteiskunnalle, viime kädessä myös elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan toimivuudelle.

  1. Kotona asuminen. Omaishoito ja läheishoiva on inhimillistä ja mahdollistaa kotona asumisen pitkään. 80 prosenttia hoivasta on omaisten ja läheisten vastuulla!
  2. Kumppanuus sote-ammattilaisille. Omaishoito on usein välttämätön hyvän kotihoidon toteutumiseksi, ja omaishoitajat toimivat tulkkina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa – monet omaisensa avun ja tuen tarpeessa olevat henkilöt eivät kykene puhumaan riittävästi omasta puolestaan.
  3. Raskaamman hoidon tilalla ja edullista. Minkälaisesta rautalangasta laskelma on väännettävä, että omaishoito on edullista yhteiskunnalle? Vaihtoehtoiskustannukset puhuvat selvää kieltä. THL:n selvityksen mukaan pelkästään sopimusomaishoitajista eli 50 000 henkilöstä jopa 9/10 käyttäisi raskaampia palveluita ja 1/3 ympärivuorokautisen hoidon palveluja. Lue lisää.
  4. Olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa. Kun lasten hoito sujuu, työvoiman saatavuus on taattu ja yhteiskunta toimii. Eikös tämä yhtälö pidä nähdä myös muussa hoivassa kuin pienten lasten hoidossa? Erityislapsista aina ikääntyneisiin ihmisiin. Kyse on yhteiskuntapolitiikan kaikista alueista – myös työelämän joustoista ja hoivavapaista työssä – sitovissa hoivatilanteissa ja myös ansionmenetystä kompensoiden. Tähän tarvitaan kolmikantaa – työntekijöiden, työnantajien ja valtion yhteistä sopimista ja lakimuutoksia. Mahdollisuus yhteensovittaa omaishoitovastuita ansiotyön kanssa edistää työntekijän hyvinvointia ja siten tuottavuuttakin.
  5. Omaishoito ratkaisee osaltaan hoitajapulaa. Kuitenkaan omaishoitajia ei saa käyttää hyväksi eikä omaishoitoa halpuuttaa. On myös tunnustettava, että omaishoito ei ole aina paras ratkaisu, mutta yleensä on.

Omaishoitajaliiton tavoitteet eduskuntavaalien 2023 jälkeiseen hallitusohjelmaan voi katsoa täältä.

Sari Tervonen
toiminnanjohtaja
Omaishoitajaliitto ry