Omaishoitajien lukupiiri

Kesäkuun kuukauden kirja

Laura Kolbe, Keho – Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen

Professori Laura Kolbe kirjoittaa omakohtaisessa teoksessaan ikääntymisestä. Keho vanhenee, vaikka siitä kuinka yrittäisi pitää huolta. Suhde vanhenemiseen ja kehoon kertoo paljon myös muistoista ja toiveista, häpeästä ja arvostuksista – kaikesta siitä, mistä minuutemme muodostuu.

Oma keho on ihmiselle työkalu ja elämisen ehto. Ilman kehoa ei ole elämää, ei olemassaoloa eikä ajattelua. ”Ajattelen, että on velvollisuuteni historiantutkijana kertoa oma tarinani, ja tehdä se tällä kertaa kehoni kautta. Keho on paras ja välittömin lähde sekä minuun että aikakerrostumiin itsessäni”, Kolbe toteaa.

Oman kehon katsominen on monesti vaikeaa siksi, että mielessä oleva kehokuva ei vastaa todellisuutta. Mielen keho on outo koostumus omakuvaa, tai kuvaa, jonka uskoo olevan oma tai omannäköinen. Tätä kuvaa vaalitaan korvien välissä.

Laura Kolben lähipiirissä naisen roolina on usein ollut omaishoitajuus. Pitkään sairastelleen appiukon vierellä oli anoppi. Mummi hoiti vaaria. Isän tukena olivat hänen toinen vaimonsa ja yhteiset tyttäret. Kolbe pohtii 64-vuotiaana, joutuuko omaishoitajaksi aikanaan hän vai hänen miehensä.

Keskustelunaiheita

• Miten vanhenemisen huomaa? Miltä se tuntuu?
• Mikä vanhenemisessa on parasta?
• Miten vanhempien ja isovanhempien esimerkki on vaikuttanut omaan rakastamiseesi?
• Millä tavalla ihmisen kyky nauraa itselleen vaikuttaa elämään?
• Mistä olet valmis luopumaan? Mikä luopumisessa on vaikeinta? Mitä haluat vielä tavoitella elämässä?

Kirjaesittelyn tulostettava versio

Koodilla LukupiiriOMA saa 10% alennuksen www.suomalainen.com -verkkokaupasta Laura Kolben Keho-kirjasta, ekirjasta tai äänikirjasta kesäkuun loppuun asti.

Kirjavinkkari

Porilainen omaishoitaja Anja Hokajärvi lukee paljon. Lukeminen on omaa aikaa ja vie ajatukset toisaalle.

Viime aikoina Hokajärven luettavina ovat olleet muun muassa Eero Huovisen Äitiä ikävä ja Hanna Jensenin 940 päivää isäni muistina. ”Kumpaakin voin suositella lämpimästi.”

Riipaisevan kauniissa muistelmateoksessaan emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon.

Hanna Jensenin tietokirja kertoo muistisairaan elämästä ja omaishoidosta. Miten tyttären elämä muuttuu, kun isä sairastuu? Muistisairaudesta voi seurata hyvääkin.

Toukokuun kuukauden kirja

Antti Tuuri, Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä

”Tapasin Wahlroosin ensimmäisen kerran syksyllä 1964, kun hän oli yhdeksänvuotias. Itse olin kahdenkymmenen. –  En ollut aikaisemmin nähnyt ketään, jolla oli Downin oireyhtymä, nimityskin yleistyi vasta noihin aikoihin. Oireyhtymää sanottiin vielä myös mongolismiksi ja Down-ihmisiä mongoloideiksi.”

Kirjailija Antti Tuuri tunnetaan Etelä-Pohjanmaata ja siirtolaisuutta kuvaavista teoksistaan, mutta uusi teos Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä (Otava 2022) on koskettava kuvaus kehitysvammaisen Jukka Jalmari Wahlroosin elämänvaiheista.

Tuuri on seurannut läheltä Wahlroosin elämää yli viiden vuosikymmenen ajan ja toimii tämän edunvalvojana. Kirja on paitsi tärkeä puheenvuoro ihmisyydestä ja Down-ihmisten oikeuksista myös humoristinen kuvaus elämänmittaisesta ystävyydestä.

Kun Wahlroos syntyi vuonna 1955, lääkäri suositteli pojan antamista jo vauvana hoitolaitokseen, ettei tämä pilaisi perheen elämää. Vanhemmat päättivät kuitenkin toisin. Wahlroos sai kasvaa kotona rakkauden ja huolenpidon ympäröimänä ja käydä erityiskoulua. Aikuisena Wahlroos kutoi monet hienot matot ja ryijyt suojatyöpaikassa. Nyt on eläkepäivien aika ja uudet haasteet.

Keskustelunaiheita

• Millaisia tunteita ja muistoja Mies kuin pantteri herättää?
• Mitä ajatuksia kirjassa kerrottu Down-ihmisten historia synnyttää?
• Toteutuvatko ihmisarvo ja vammaisten oikeudet nyky-yhteiskunnassa?
• Millainen ihminen on älykäs? Kuka on älykäs?
• Mikä tekee Wahlroosista tärkeän ihmisen?

Kirjaesittelyn tulostettava versio

Kirjavinkkari

Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n lukupiiri suosittelee Kirsi Hiilamon ja Heli Pruukin tietokirjaa Aina tytär, aina äiti – Aikuisen naisen suhde äitiin (Kirjapaja 2021).

Suhde omaan äitiin on yksi elämän keskeisimpiä ihmissuhteita. Se askarruttaa ja vaikuttaa elämään, vaikka joskus tahtoisimme muuta väittää. Millaista on äidin valta ja kuinka se näkyy tyttären elämässä? Miksi suhde äitiin on hyvässä ja pahassa niin erityinen? Kuinka irtautua, ymmärtää ja pysyä lähellä?

Mikkelin lukupiirissä kirjasta on riittänyt paljon keskustelua ja se on koskettanut jokaista tavalla tai toisella. Lukupiiriläisten mielestä Aina tytär, aina äiti on erittäin hyvä tietopaketti äidin ja tyttären välisestä vuorovaikutuksesta ilman, että siinä syyllistettäisiin ketään. Lopussa olevat kirjeet äideille ovat todella vaikuttavia. Lukijoiden kommentteja:

Aihe kiinnostaa kovasti, koska itselläni on erittäin iäkäs äiti, jolta olen alkanut kysellä asioita perheestämme, lapsuuden ajoista sekä isovanhemmistani ja suvusta äidin puolelta. Minulla on kolme muuta sisarusta, ja olemme huomanneet, että kullakin on oma käsitys lapsuudestamme ja äitimme suhtautumisesta meihin.

Kirja tuo mielestäni hyvin esiin, miten suuri vaikutus on sillä, miten äiti sinua lapsena katsoo. Pohdin paljon myös, mitä ja miten minä tyttärenä äidilleni viestitin.

Rankka kirja – piti aloittaa monta kertaa uudestaan, koska teksti herätti monenlaisia tunteita: harmistumisia välillä äidin ja välillä tyttären puolesta.

Ollako äiti vai ollako tytär? Siinä on paljon miettimistä. Itselleni tuli huoli äidin takia, koska hänen kuolemansa jälkeen siirtyivät huolet minun kannettaviksi muista sisaruksista.

Vertasin omaa suhdettani äitiini, sekä suhdettani omaan tyttäreeni.

Teki surumieliseksi ihmisten puolesta – en ollut uskoa, miten elämä voi toisilla mennä.

Kirja herätti paljon pohdintaa suhteessa kirjan henkilöihin.

Lukiessani huomasin, että äidilläni ja minulla oli samoja piirteitä sekä ulkonäössä että toiminnoissa. Ajattelimme asioista samalla tavalla, ja tämän saman huomasin myös itseni ja oman tyttäreni kanssa.

Meilläkin roolit vaihtuivat äidin vanhetessa, minusta tuli huolehtija ja äidistä avun tarvitsija.

Kirjassa tuli hyvin esille, miten jokainen äidin ja tyttären suhde on erilainen. Useissa tarinoissa mietin asioita omalta kohdaltani.

Huhtikuun kuukauden kirja

Eppu Nuotio, Leinikkimekko

Leinikkimekko aloittaa Eppu Nuotion hyvän mielen dekkarisarjan. Ensimmäisessä osassa selvitellään lahjakkaan viulistitytön katoamista. Päähenkilönä mysteerejä ratkaisee puuseppä Raakel Oksa.

Intohimoisen käsityöläisen remonttikohteena on vanha kerrostalohuoneisto Helsingissä. Kun väliseinän rakenteista löytyy peltilaatikko, johon on talletettu katkaistu letti, leinikkimekko ja pala hartsia, paikan historia vie puusepän väistämättä mukanaan. Merkillinen löytö ei jätä Raakel Oksaa rauhaan.

Romaanin kerronta etenee kahdessa tasossa. Raakel Oksan tutkimuksiin alkaa kietoutua myös kainuulaisen Hilkka Lampisen tarina.

Lahjakas nuori viulisti matkustaa Kainuusta Helsinkiin Sibelius-Akatemian kesäkurssille vuonna 1960. Hän asettuu tätinsä asuntoon Töölöön ja unelmoi ihanasta vapaudesta pääkaupungissa.

Unelmien kesän ja ensirakkauden ylle laskeutuu kuitenkin pian synkkiä varjoja, eikä Hilkka Lampinen tunne oloaan enää turvalliseksi.

Mutta mistä on kyse? Ratkeaako mysteeri puuseppä Raakel Oksan tutkimuksissa vuosikymmeniä myöhemmin?

Keskustelunaiheita

• Mitä salaisuuksia kirjassa paljastuu? Mitä seurauksia tästä on eri henkilöille?
• Millaisista asioista puhumista kirjan henkilöt välttelevät? Minkä takia?
• Onko puhekulttuuri muuttunut vuosien saatossa? Voiko toiveensa tai salaisuutensa paljastaa jo helpommin kuin vaikkapa 1960-luvulla? Millaisen vaikutelman kirja herättää asiasta?

Kirjaesittelyn tulostettava versio

Kirjavinkkari

Helsingin keskustakirjasto Oodissa kokoontuu omaishoitajien kirjallisuuspiiri. Vapaaehtoistyöntekijä Pirjo Valaste suosittelee Anneli Kannon Rottien pyhimys -romaania, joka saavutti ryhmässä suuren suosion.

Hersyväjuonisessa kirjassa keskiaikainen kyläyhteisö kohtaa meren takaa tulevat maalarimestarit. Kirkko-maalareiden tavoite oli mittava: selittää kuvilla koko maailma, aina luomisesta viimeiseen tuomioon asti.

Samalla seurataan yhteisönsä hyljeksimän nuoren naisen kasvutarinaa taiteilijaksi ja pohditaan taiteen tekemisen ikiaikaisia merkityksiä.

Lähetä vinkki

Mikä kirja on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen? Mitä kirjaa suosittelet luettavaksi omaishoitajille? Tule lukupiirin Facebook-ryhmään tai lähetä postia.