Omaishoitajien lukupiiri

Omaishoitajien lukupiiri tarjoaa kimmokkeita monenlaiseen kirjallisuuskeskusteluun. Omaishoitajat voivat tulla mukaan valtakunnallisessa Facebook-ryhmässä ja paikallisyhdistysten tapaamisissa. Verkkosivulta voi jakaa ja ladata helposti tulostettavan version kuukauden kirjan esittelystä. Omaishoitajien lukupiiriä isännöi vapaa toimittaja Ari Liimatainen.

Elokuun kuukauden kirja

Olli Sinivaara, Puut

Kansikuva Olli Sinivaaran kirjasta PuutOlli Sinivaaran runot ovat puiden ylistystä. Puiden lisäksi kokoelma nostaa esiin lähimetsien merkityksen, luonnon itsepintaisen ja hauraan olemassaolon kanssamme ja meistä riippumatta. Kuin ihminen ja puu olisivat samaa henkeä, yhdessä ylös kurottavia raajoja.

Puut on yksinkertainen mutta osuvan luja nimi runo-teokselle, jossa kulkija pysähtyy näkemään puut metsältä kaikkine yksityiskohtineen, eri vuodenaikoina ja vaihtuvissa valaistuksissa. Silloin puut alkavat puhua.

Sinivaaran kuudennen kokoelman runot ovat yhtä aikaa tuoreita ja perinteisiä: runoilija on tietoinen traditiosta, mutta käyttää sitä vapautuneesti omiin tarkoituksiinsa.

Sanaston aistikkuus ja tarkkuus herättävät kokemuksen eloon. Lukija saa ahnehtia lehtien vihreintä hetkeä. Ikiaikaiset puut katsovat ihmistä kaikenikäisenä ja ihminen katsoo niiden valossa itseään.

Olli Sinivaara Kuva: Jarkko Mikkonen, Teos
Olli Sinivaara Kuva: Jarkko Mikkonen, Teos

Puun juuri on mullassa, latva taivaassa, runojen puu on kanava ja reitti etäisyyksien välillä. Puhe puista ei tunnu rikokselta tänäkään aikana, kun siinä ei pyritä vaikenemaan mistään, vaan annetaan lukijalle tilaa liikkua ja nähdä.

Puut kilpailee Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnosta Runokuu-tapahtumassa 25.8.2022.

Keskustelunaiheita
  • Mitä runot kertovat puista, vaikkapa runo Paahteisen mäntykankaan haju?
  • Millaisia ajatuksia kokoelma herättää elämästä ja maailmasta?
  • Miten puiden merkitys ja luontosuhde näkyvät Olli Sinivaaran runoissa?
  • Miten runot vaikuttivat? Mikä niissä vaikutti?
  • Minkä runon nostaisit esiin omana suosikkinasi? Miksi?

Kirjaesittelyn tulostettava versio

Kirjavinkkari

Vuonna 2009 Chris Stewartin kirja Andalusialaiset sitruunat sai helsinkiläisen Petter Pulkkisen matkustamaan neljäksi kuukaudeksi Andalusiaan vaimonsa Eevan kanssa. Petter toimi vaimonsa omaishoitajana tämän kuolemaan asti vuosina 2002–2020.

Englantilainen Chris Stewart osti maatilan eteläisestä Espanjasta ja kirjoittaa kokemuksistaan rehellisesti, optimistisesti ja itseironisesti.

Petter Pulkkinen vinkkaa omaishoitajille myös holokaustista selviytyneen Eddie Jakun (1920–2021) muistelmateoksesta Maailman onnellisin mies. Kirja sädehtii toivoa ja on lohdullinen elämänopas onnellisuudesta.

Kesäkuun kuukauden kirja: Laura Kolbe, Keho – Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen

Kesäkuun kuukauden kirja

Laura Kolbe, Keho – Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen

Laura Kolben kirjan Keho kansikuvaProfessori Laura Kolbe kirjoittaa omakohtaisessa teoksessaan ikääntymisestä. Keho vanhenee, vaikka siitä kuinka yrittäisi pitää huolta. Suhde vanhenemiseen ja kehoon kertoo paljon myös muistoista ja toiveista, häpeästä ja arvostuksista – kaikesta siitä, mistä minuutemme muodostuu.

Oma keho on ihmiselle työkalu ja elämisen ehto. Ilman kehoa ei ole elämää, ei olemassaoloa eikä ajattelua. ”Ajattelen, että on velvollisuuteni historiantutkijana kertoa oma tarinani, ja tehdä se tällä kertaa kehoni kautta. Keho on paras ja välittömin lähde sekä minuun että aikakerrostumiin itsessäni”, Kolbe toteaa.

Oman kehon katsominen on monesti vaikeaa siksi, että mielessä oleva kehokuva ei vastaa todellisuutta. Mielen keho on outo koostumus omakuvaa, tai kuvaa, jonka uskoo olevan oma tai omannäköinen. Tätä kuvaa vaalitaan korvien välissä.

Laura Kolbe
Laura Kolbe. Kuva: Uzi Varon, Kirjapaja.

Laura Kolben lähipiirissä naisen roolina on usein ollut omaishoitajuus. Pitkään sairastelleen appiukon vierellä oli anoppi. Mummi hoiti vaaria. Isän tukena olivat hänen toinen vaimonsa ja yhteiset tyttäret. Kolbe pohtii 64-vuotiaana, joutuuko omaishoitajaksi aikanaan hän vai hänen miehensä.

Keskustelunaiheita
  • Miten vanhenemisen huomaa? Miltä se tuntuu?
  • Mikä vanhenemisessa on parasta?
  • Miten vanhempien ja isovanhempien esimerkki on vaikuttanut omaan rakastamiseesi?
  • Millä tavalla ihmisen kyky nauraa itselleen vaikuttaa elämään?
  • Mistä olet valmis luopumaan? Mikä luopumisessa on vaikeinta? Mitä haluat vielä tavoitella elämässä?

Kirjaesittelyn tulostettava versio

Koodilla LukupiiriOMA saa 10% alennuksen www.suomalainen.com -verkkokaupasta Laura Kolben Keho-kirjasta, ekirjasta tai äänikirjasta kesäkuun loppuun asti.

Kirjavinkkari

Porilainen omaishoitaja Anja Hokajärvi lukee paljon. Lukeminen on omaa aikaa ja vie ajatukset toisaalle.

Viime aikoina Hokajärven luettavina ovat olleet muun muassa Eero Huovisen Äitiä ikävä ja Hanna Jensenin 940 päivää isäni muistina. ”Kumpaakin voin suositella lämpimästi.”

Riipaisevan kauniissa muistelmateoksessaan emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon.

Hanna Jensenin tietokirja kertoo muistisairaan elämästä ja omaishoidosta. Miten tyttären elämä muuttuu, kun isä sairastuu? Muistisairaudesta voi seurata hyvääkin.

Toukokuun kuukauden kirja: Antti Tuuri, Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä

Toukokuun kuukauden kirja

Antti Tuuri, Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä

Antti Tuurin kirjan Mies kuin pantteri kansi”Tapasin Wahlroosin ensimmäisen kerran syksyllä 1964, kun hän oli yhdeksänvuotias. Itse olin kahdenkymmenen. –  En ollut aikaisemmin nähnyt ketään, jolla oli Downin oireyhtymä, nimityskin yleistyi vasta noihin aikoihin. Oireyhtymää sanottiin vielä myös mongolismiksi ja Down-ihmisiä mongoloideiksi.”

Kirjailija Antti Tuuri tunnetaan Etelä-Pohjanmaata ja siirtolaisuutta kuvaavista teoksistaan, mutta uusi teos Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä (Otava 2022) on koskettava kuvaus kehitysvammaisen Jukka Jalmari Wahlroosin elämänvaiheista.

Tuuri on seurannut läheltä Wahlroosin elämää yli viiden vuosikymmenen ajan ja toimii tämän edunvalvojana. Kirja on paitsi tärkeä puheenvuoro ihmisyydestä ja Down-ihmisten oikeuksista myös humoristinen kuvaus elämänmittaisesta ystävyydestä.

Antti Tuuri
Antti Tuuri Kuva: Jouni Harala, Otava

Kun Wahlroos syntyi vuonna 1955, lääkäri suositteli pojan antamista jo vauvana hoitolaitokseen, ettei tämä pilaisi perheen elämää. Vanhemmat päättivät kuitenkin toisin. Wahlroos sai kasvaa kotona rakkauden ja huolenpidon ympäröimänä ja käydä erityiskoulua. Aikuisena Wahlroos kutoi monet hienot matot ja ryijyt suojatyöpaikassa. Nyt on eläkepäivien aika ja uudet haasteet.

Keskustelunaiheita
  • Millaisia tunteita ja muistoja Mies kuin pantteri herättää?
  • Mitä ajatuksia kirjassa kerrottu Down-ihmisten historia synnyttää?
  • Toteutuvatko ihmisarvo ja vammaisten oikeudet nyky-yhteiskunnassa?
  • Millainen ihminen on älykäs? Kuka on älykäs?
  • Mikä tekee Wahlroosista tärkeän ihmisen?

Kirjaesittelyn tulostettava versio

Kirjavinkkari

Mikkelin lukupiirin jäseniä ryhmäkuvassa.
Arja Haikarainen, Tiina Saukkoinen-Ruskela ja Aino Rantalainen vinkkaavat lukemistaan kirjoista Omatorilla Mikkelissä.

Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n lukupiiri suosittelee Kirsi Hiilamon ja Heli Pruukin tietokirjaa Aina tytär, aina äiti – Aikuisen naisen suhde äitiin (Kirjapaja 2021).

Suhde omaan äitiin on yksi elämän keskeisimpiä ihmissuhteita. Se askarruttaa ja vaikuttaa elämään, vaikka joskus tahtoisimme muuta väittää. Millaista on äidin valta ja kuinka se näkyy tyttären elämässä? Miksi suhde äitiin on hyvässä ja pahassa niin erityinen? Kuinka irtautua, ymmärtää ja pysyä lähellä?

Mikkelin lukupiirissä kirjasta on riittänyt paljon keskustelua ja se on koskettanut jokaista tavalla tai toisella. Lukupiiriläisten mielestä Aina tytär, aina äiti on erittäin hyvä tietopaketti äidin ja tyttären välisestä vuorovaikutuksesta ilman, että siinä syyllistettäisiin ketään. Lopussa olevat kirjeet äideille ovat todella vaikuttavia. Lukijoiden kommentteja:

Aihe kiinnostaa kovasti, koska itselläni on erittäin iäkäs äiti, jolta olen alkanut kysellä asioita perheestämme, lapsuuden ajoista sekä isovanhemmistani ja suvusta äidin puolelta. Minulla on kolme muuta sisarusta, ja olemme huomanneet, että kullakin on oma käsitys lapsuudestamme ja äitimme suhtautumisesta meihin.

Kirja tuo mielestäni hyvin esiin, miten suuri vaikutus on sillä, miten äiti sinua lapsena katsoo. Pohdin paljon myös, mitä ja miten minä tyttärenä äidilleni viestitin.

Rankka kirja – piti aloittaa monta kertaa uudestaan, koska teksti herätti monenlaisia tunteita: harmistumisia välillä äidin ja välillä tyttären puolesta.

Ollako äiti vai ollako tytär? Siinä on paljon miettimistä. Itselleni tuli huoli äidin takia, koska hänen kuolemansa jälkeen siirtyivät huolet minun kannettaviksi muista sisaruksista.

Vertasin omaa suhdettani äitiini, sekä suhdettani omaan tyttäreeni.

Teki surumieliseksi ihmisten puolesta – en ollut uskoa, miten elämä voi toisilla mennä.

Kirja herätti paljon pohdintaa suhteessa kirjan henkilöihin.

Lukiessani huomasin, että äidilläni ja minulla oli samoja piirteitä sekä ulkonäössä että toiminnoissa. Ajattelimme asioista samalla tavalla, ja tämän saman huomasin myös itseni ja oman tyttäreni kanssa.

Meilläkin roolit vaihtuivat äidin vanhetessa, minusta tuli huolehtija ja äidistä avun tarvitsija.

Kirjassa tuli hyvin esille, miten jokainen äidin ja tyttären suhde on erilainen. Useissa tarinoissa mietin asioita omalta kohdaltani.

Huhtikuun kuukauden kirja: Eppu Nuotio, Leinikkimekko

Huhtikuun kuukauden kirja

Eppu Nuotio, Leinikkimekko

Eppu Nuotio: Leinikkimekko. Kirjan kansikuva.Leinikkimekko aloittaa Eppu Nuotion hyvän mielen dekkarisarjan. Ensimmäisessä osassa selvitellään lahjakkaan viulistitytön katoamista. Päähenkilönä mysteerejä ratkaisee puuseppä Raakel Oksa.

Intohimoisen käsityöläisen remonttikohteena on vanha kerrostalohuoneisto Helsingissä. Kun väliseinän rakenteista löytyy peltilaatikko, johon on talletettu katkaistu letti, leinikkimekko ja pala hartsia, paikan historia vie puusepän väistämättä mukanaan. Merkillinen löytö ei jätä Raakel Oksaa rauhaan.

Romaanin kerronta etenee kahdessa tasossa. Raakel Oksan tutkimuksiin alkaa kietoutua myös kainuulaisen Hilkka Lampisen tarina.

Lahjakas nuori viulisti matkustaa Kainuusta Helsinkiin Sibelius-Akatemian kesäkurssille vuonna 1960. Hän asettuu tätinsä asuntoon Töölöön ja unelmoi ihanasta vapaudesta pääkaupungissa.

Unelmien kesän ja ensirakkauden ylle laskeutuu kuitenkin pian synkkiä varjoja, eikä Hilkka Lampinen tunne oloaan enää turvalliseksi.

Kirjailija Eppu Nuotio
Eppu Nuotio. Kuva Liisa Valonen, Gummerus.

Mutta mistä on kyse? Ratkeaako mysteeri puuseppä Raakel Oksan tutkimuksissa vuosikymmeniä myöhemmin?

Keskustelunaiheita
  • Mitä salaisuuksia kirjassa paljastuu? Mitä seurauksia tästä on eri henkilöille?
  • Millaisista asioista puhumista kirjan henkilöt välttelevät? Minkä takia?
  • Onko puhekulttuuri muuttunut vuosien saatossa? Voiko toiveensa tai salaisuutensa paljastaa jo helpommin kuin vaikkapa 1960-luvulla? Millaisen vaikutelman kirja herättää asiasta?

Kirjaesittelyn tulostettava versio

Kirjavinkkari

Helsingin keskustakirjasto Oodissa kokoontuu omaishoitajien kirjallisuuspiiri. Vapaaehtoistyöntekijä Pirjo Valaste suosittelee Anneli Kannon Rottien pyhimys -romaania, joka saavutti ryhmässä suuren suosion.

Hersyväjuonisessa kirjassa keskiaikainen kyläyhteisö kohtaa meren takaa tulevat maalarimestarit. Kirkko-maalareiden tavoite oli mittava: selittää kuvilla koko maailma, aina luomisesta viimeiseen tuomioon asti.

Samalla seurataan yhteisönsä hyljeksimän nuoren naisen kasvutarinaa taiteilijaksi ja pohditaan taiteen tekemisen ikiaikaisia merkityksiä.

Lähetä vinkki

Mikä kirja on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen? Mitä kirjaa suosittelet luettavaksi omaishoitajille? Tule lukupiirin Facebook-ryhmään tai lähetä postia.

Ota yhteyttä

Ari Liimatainen
ari.liimatainen(at)geron.fi
Liity omaishoitajien lukupiirin Facebook-ryhmään: facebook.com/groups/omaishoitajienlukupiiri
Postiosoite: Omaishoitajaliitto, Ari Liimatainen, Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki

Hanke saa tukea Wihurin yhteisöpalkinto -rahastosta.