Vaalit

Yli 1100 ehdokkaan omaishoitokannat Omaishoitajaliiton vaalikoneessa.
Puolueet lupaavat paljon omaishoidolle: Vastaukset kokonaisuudessaan.

Omaishoitajaliitto ry:n vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet eduskuntavaaleissa 2019

 

Omaishoidon edellytykset on turvattava

Omaishoito koskettaa lähes jokaista jossakin vaiheessa elämää omaishoitajana tai hoidettavana. Omaishoito tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata omaishoitajan jaksaminen tarkoituksenmukaisilla palveluilla, riittävällä palkkiolla ja vapailla.

Omaishoidettavat ovat eri ikäisiä, vauvasta vaariin. Omaishoitosuhde voi kehittyä esimerkiksi hoidettavan kasvavan avuntarpeen tai äkillisesti onnettomuuden seurauksena. Perheeseen voi syntyä vakavasti sairas tai vammainen lapsi, joka vaatii erityistä hoivaa. Omaishoitotilanteisiin liittyy usein iso elämänmuutos.

Omaishoitajaksi mielletään usein vain sopimusomaishoitajat, jotka saavat omaishoidon tukea. Heitä oli vuonna 2017 noin 46 000. Omaishoitosopimuksen kriteerit täyttäviä omaishoitajia on runsaat 60 000. Pääasiallisessa huolenpitovastuussa läheisestään on noin 350 000 henkilöä. (KOHO-raportti 2014.)

Omaishoidon resursointi ja kehittäminen tulee olla osa kuntien ja maakuntien hyvinvointistrategiaa ja tarvittaessa myös osa muiden hallinnonalojen strategioita. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee seurata omaishoidon määrärahojen riittävyyttä sekä omaishoidon edistämiseen kohdennetun erillisrahoituksen käyttöä.

 

• Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista tuettava

Työn ja omaishoidon yhteensovittamista tulee helpottaa. Tarvitaan valtion nimittämä omaishoidon ja työelämän yhteensovittamista kehittävä työryhmä, jossa on monialainen edustus myös työmarkkinaosapuolista. Työryhmän tulee laatia suositukset lainsäädännön kehittämiseksi.

Perustelu: Omaishoidon kustannuksia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja otettava huomioon pitkäaikaishoidon vaihtoehtoiskustannukset, omaishoitajien käyttämättä jäävä työpanos ja epäsuorat kulut omaishoitajille ansioiden ja eläkkeiden menetyksinä.

Ikäihmisiä, lähinnä omaa vanhempaansa, hoitavien työikäisten omaishoitajien määrä kasvaa. Työlainsäädäntö ja työelämän käytännöt eivät tue riittävän joustavasti omaishoitotilanteiden ja työn yhteensovittamista.

 

• Riittävät määrärahat, yhtenäiset tukikriteerit ja suurempi
omaishoidon tuki

Kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille tulee tarjota omaishoitosopimus. Kriteereiden tulee olla samat kaikissa kunnissa tai maakunnissa. Lisäksi kuntien tai maakuntien mahdollisuus evätä omaishoidon tuki vetoamalla määrärahasidonnaisuuteen tulee poistaa.

Omaishoidon tuen palkkioita on nostettava ja yhdenmukaistettava. Kriteerien ja palkkioluokkien yhdenmukaistamiseksi tulee nimetä valtakunnallinen työryhmä, joka laatii suositukset.

Omaishoidon tuen verotusta on kevennettävä esimerkiksi kehittämällä verovähennyskeinoja kuten eläketulovähennys.
Omaishoidon tuen tulee olla etuoikeutettu tulo, jota ei oteta huomioon omaishoitajien sosiaalietuuksia laskettaessa. Tuesta tulee periä lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymää varten.

Perustelu: Omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus aiheuttaa epävarmuutta omaishoitajille. Kriteerien ja palkkioluokkien vaihtelu kunnittain tai maakunnittain asettaa omaishoitajat epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan.

Nykyinen palkkio alimmissa palkkioluokissa sekä palkkiosta perittävä vero eivät kannusta ryhtymään omaishoitoon. Omaishoitajat pitävät palkkiota pienenä omaishoidon sitovuuteen nähden ja suhteessa pitkäaikaishoidon kustannuksiin. Yksi pitkäaikaishoitopaikka maksaa 3500-9500 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tuen keskimääräinen palkkio on bruttona noin 440 euroa kuukaudessa.

 

• Vapaiden järjestäminen turvattava

Omaishoitajan vapaan mahdollistamiseksi tarvitaan erilaisia palvelu- ja asumisratkaisuja. Erityisesti perhehoitomuotoja tulee kehittää. Omaishoitajan vapaiden edellyttämien palvelujen tulee olla maksuttomia tai vähintäänkin kerryttää sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattoa. Sijaishoitajille tulee määritellä valtakunnalliset palkkiot.

Perustelu: Omaishoitajat eivät käytä vapaitaan, koska lyhytaikainen laitoshoito ei sovi kaikille hoidettaville lähinnä kognitiivisen toimintakyvyn aleneman tai hoitoyksiköiden laatuongelmien vuoksi.

Omaishoitajat pitävät palvelumaksuja kalliina. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistamista ja perimättä jättämistä ei käytetä tarkoituksenmukaisesti.

 

• Omaishoitajan jaksamista tuettava

Yhteiskunnan on sitouduttava pitkäjänteiseen omaishoidon tukemiseen. Omaishoitoperheelle tulee taata tarkoituksenmukaiset palvelut ja tukitoimet.
Omaishoitajan jaksamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta.

Omaishoitajien valmennuksen toteutumista on seurattava. Lainsäädännössä olevan epätarkan ohjeistuksen vuoksi laadukas valmennus ei toteudu tasavertaisesti eri kunnissa.
Omaishoitajien terveystarkastusten toteutumista ja niiden seurauksena tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia on seurattava. Terveystarkastukset ovat olennainen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ongelmien ennaltaehkäisyä.

Omaishoitajan on myös voitava luottaa, että hoidettava siirtyy joustavasti pitkäaikaishoitoon, mikäli hoidettavan toimintakyky sitä edellyttää.

Perustelu: Omaishoitoa tukevien palveluiden tulee olla laadukkaita, jotta ne palvelevat omaishoitoperheitä. Panostaminen omaishoitajan jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä varmuus siitä, että hoidettava läheinen pääsee tarvittaessa pitkäaikaishoitoon, edistää jaksamista ja lisää omaishoitajuuden houkuttelevuutta.

 

• Omaishoitajayhdistysten resurssit turvattava

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus tulee turvata.

Perustelu: Omaishoitajaliitto ja sen paikallisyhdistykset tarjoavat ja kehittävät omaishoitajille tukimuotoja, kuten Ovet-valmennusta®, ohjausta ja monimuotoista vertaistukitoimintaa. Paikallisyhdistysten toiminta kytkeytyy vapaaehtoispohjaiseen, yhteisölliseen vertaistukeen, jota syntyy vain vertaistukea tarjoavissa kansalaisjärjestöissä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) sekä kuntien avustuksia tulee voida myöntää omaishoitajayhdistyksille. Tämä luo niille edellytykset organisoida ohjausta ja valmennusta sekä vapaaehtoispohjaista auttamista ja vertaistukea. Vapaaehtoispohjainen tuki lisää palveluiden laatua ja alentaa kokonaiskustannuksia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.

 

Tiesitkö?

• Pääasiallisessa auttamisvastuussa läheisestään on noin 350 000 henkilöä.
Vaativassa ja sitovassa omaishoidossa on runsaat 60 000 henkilöä.
Omaishoidon tukea sai 46 132 henkilöä vuonna 2017.

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tai huolenpidon tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

Omaishoitajat auttavat läheisiään monin tavoin: fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja usein myös taloudellisesti. Jos läheisen kyky huolehtia itsestään on alentunut ja hänellä on haasteita ymmärryksessä, omaishoitajat toimivat läheisensä oikeuksien turvaajina.

Omaishoitajat ja avun tarpeessa olevat läheiset ovat eri ikäisiä. Valtaosa omaishoitajista auttaa ikääntyvää läheistään, ja suurin osa omaishoitajista on naisia: lähinnä puolisoita tai tyttäriä. Omaishoitotilanteet ovat yksilöllisiä ja niihin tarvitaan räätälöidysti tukipalveluita.

Omaishoito on edullista verrattuna vaihtoehtoisiin kustannuksiin sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa. Kaksi kolmasosaa omaishoitajista arvioi, että läheinen tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa ilman omaishoitoa.

Omaishoitoa koskevissa taloudellisissa tarkasteluissa arvioidaan yleensä omaishoitotilanteista aiheutuvia säästöjä ja kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Kustannuksia aiheutuu myös omaishoitajille ja omaishoitoperheelle sekä lisäksi työllisyysvaikutuksina yhteiskunnalle.

 

Vertailuhintoja

• Omaishoidon palkkio keskimäärin 440 € / kk + 3 vapaapäivää kuukausittain tehostetussa palveluasumisessa 115 € vrk. Vuosittainen kustannus kunnalle asiakasta kohti 9 420 €.

• Kotihoito 2 käyntiä / vrk 42 € / kerta. Vuodessa yhteensä 30 660 €.

• Ikääntyneen tehostettu palveluasuminen 115 € / vrk. Vuodessa yhteensä 41 975 €.

• Vanhainkotihoito 154 € / vrk. Vuodessa yhteensä 56 210 €.

• Vammaisen henkilön ohjattu asuminen 69 € / vrk. Vuodessa yhteensä 25 185 €.

• Vaikeavammaisen palveluasuminen 125 € / vrk. Vuodessa yhteensä 45 625 €.

• Terveyskeskuksen vuodeosasto 191 € / vrk. Vuodessa yhteensä 69 715 €.

 

Lähteet:

Linnosmaa ym. 2014. Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012. THL raportti 9 /2014.

Kapiainen, S. ym. 2014. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL raportti 3/2014.

 

Tulosta Omaishoitajaliiton vaalitavoitteet.

 

 

Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017: Kuka muistaa omaishoitajan vaalien jälkeen?

Omaishoidon ja yhdistystoiminnan kannalta on tärkeää, että kuntiin saadaan päättäjiä, jotka ymmärtävät järjestötoiminnan merkityksen ja ovat valmiita sitä puolustamaan sekä ajavat omaishoitajien asiaa. Tarvitsemme järjestöystävällisiä kuntia, jotka turvaavat omaishoitoperheen hyvinvoinnin ja aseman. Omaishoitajia on kohdeltava yhdenvertaisesti ja omaishoitoperheiden tulee saada oikea-aikaista räätälöityä tukea. Tarvittava tuki tulee taata kaikille tukea tarvitseville omaishoitajille.

Liiton kuntavaalimateriaali, jota mm. liiton paikallisyhdistykset ja kuntavaaliehdokkaat voivat hyödyntää.

Päivitetty 10.12.2019