Jangsterit-hanke

Omaishoitajaliiton vuonna 2016 käynnistyneen Jangsterit – nuoret hoivaajat meillä ja
muualla -hankkeen  tavoitteena on kansainvälisten kokemusten ja yhteistyön pohjalta tunnistaa ja tavoittaa perheessään hoivatilanteessa olevia alle 18-vuotiaita Suomessa, tehdä alustava selvitys heidän tarpeistaan ja aloittaa tukitoiminnan kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee hanketta Veikkauksen tuotoilla.

Keitä nuoret hoivaajat ovat?

”Nuoret hoivaajat ovat lapsia tai alle 18vuotiaita nuoria, jotka hoitavat, avustavat tai tukevat toista perheenjäsentä. Nuoret hoivaajat suorittavat usein säännöllisesti merkittäviä hoivatehtäviä ja ottavat vastuuta aikuisten lailla. Hoivaa tarvitseva henkilö on usein lapsen vanhempi, mutta voi olla myös sisarus, isovanhempi tai muu sukulainen, jolla on jokin vamma, krooninen sairaus, mielenterveysongelma tai jokin muu vaiva, jonka hoitamiseen tarvitaan hoivaa, tukea ja valvontaa.”

-Saul Becker: The Blackwell Encyclopedia of Social Work

Yhtä yhtenäistä tarkkaa kuvausta nuorista hoivaajista ei ole, mutta yllä oleva on aihetta tutkineen asiantuntijan luoma määritelmä.

Oletko nuori hoivaaja? Kysymystä voi pohtia mm. Alisa-projektin kyselyn avulla.

Välineitä ammattilaisille nuorten hoivaajien tunnistamiseen ja tukemiseen

Joensuun seudun omaishoitajien ALISA yhteistyöhanke on luonut runsaasti materiaalia ammattilaisille nuorten ja perheiden kanssa toimimiseen.

Nuoret hoivaajat -asiantuntijaverkosto

Nuoret hoivaajat -asiantuntijaverkosto on järjestöjen luoma avoin yhteistyöverkosto, joka tekee vaikutamis-, tiedottamis- ja tapahtumayhteistyötä. Koordinaatio on Omaishoitajaliiton Jangsterit-hankkeella. Verkostoon saa liittyä mukaan, lisätietoa saa malla.heino(a)omaishoitajat.fi

Nuoret hoivaajat verkoston asiantuntijoita seminaarissa 2021

Verkostoon kuuluu:

Verkoston toiminta

Verkosto on toteuttanut yhdessä mm. vaikuttajatapaamisia THL:n ja lapsiasianvaltuutetun kanssa, osallistunut Suomessa ja ulkomailla konferensseihin ja seminaareihin ja järjestänyt tapahtuman nuorille.

Nuoret hoivaajat -verkosto on tehnyt vetoomuksen puolueille alaikäisten hoivaajien tunnistamisen parantamiseksi ja on ollut esillä lukuisissa seminaareissa ja foorumeilla.

Lue lisää verkoston toiminnasta

Tutkimustietoa nuorista hoivaajista

Tuhannet nuoret Suomessakin hoivaavat päivittäin perheenjäseniään. Useissa maissa tunnistetaan jo perheissään hoivatilanteissa elävät lapset ja nuoret, joita kutsutaan nimellä young carers.  He ovat ”alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka hoivaavat vanhempaansa tai muuta sukulaista tavallisimmin omassa kodissaan” (Saul Becker).

Ruotsissa heistä puhutaan nimellä barn som anhöriga eli lapset omaisina. Britanniassa ja Irlannissa on selvitetty, että 2–4 % kaikista alle 18-vuotiaista on nuoria omaishoitajia. Heille on myös useissa maissa kehitetty julkisia ja järjestöjen tukitoimia.

Kouluterveyskyselyssä 2019 julkistetut tulokset vahvistavat oletusta, että perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen auttaminen ja hoivaaminen ovat arkea tuhansille suomalaisille nuorille. Kysymykseen ”Autatko tai hoidatko perheenjäsentäsi tai muuta läheistä ihmistä, jolla on esimerkiksi vakava sairaus, vamma tai joka on hyvin vanha?” peruskoulun 8.–9. -luokkalaisista 3,0 prosenttia kertoi hoivaavansa päivittäin tai lähes päivittäin ja vähintään viikoittain kertoi hoivaavansa 6,3 prosenttia vastaajista.

Suomessa nuorten hoivaajien tilannetta on kartoitettu myös rippikoulukyselyssä 2018, jossa peräti 17% vastaajista kertoi auttavansa säännöllisesti perheenjäsentä tai muuta läheistä ihmistä, jolla on jokin vakava sairaus, vamma tai joka on vanha, sekä opinnäytetyössä 2019.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat nuorten omaishoitajien olevan tilanteessa, jossa

  • heillä on rooleja ja tehtäviä, joista yleensä vastaavat työpaikoilla aikuiset, koulutetut ammattilaiset
  • heidän rooliinsa liittyy riskejä
  • he eivät saa palkkaa ja säästävät sen vuoksi merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon varoja
  • nuoren omaishoitajan rooli ei pääty täysi-ikäisyyteen.

Lue lisää tutkimustietoa nuorista hoivaajista

 

Nuori hoivaaja Aino kertoo tarinansa

Ainon pikkusiskolla Annilla on cp-vamma, jonka vuoksi hän tarvitsee monenlaista apua perheenjäseniltään. Videolla Aino kertoo arjestaan ja ajatuksistaan, ja muistuttaa siitä, että monella nuorella on samanlainen tilanne.

Kun lapsuus on uhattuna, tarvitaan aikuisten tukea

Elämä tarjoaa meille monenlaista. Perheissä on sairautta, vammaisuutta, riippuvuuksia ja muita tuen tarpeita, jotka vaikuttavat myös lapsen elämään. Aina ei lähellä ole vastuun ottavaa aikuista, vaan arki rakentuu lapsen tai nuoren avun varaan.

Suomi on allekirjoittanut alle 18-vuotiaita koskevan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, jossa keskeistä on lapsen etu ja oikeus lapsuuteen. Kun lapsuus on uhattuna, tuen tarpeen tunnistaminen on ensimmäinen edellytys sen saamiseksi. Apu ja tuki ovat tarpeen, kun lapsen perheessä on kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia, vammaisuutta tai jokin riippuvuus. Lasten ja nuorten suojeluun tarvitaan kaikkia aikuisia ihmisiä.

 

Ajankohtaista Jangsterit-hankkeessa

Näkyväksi – miitti nuorille hoivaajille

Helsingissä Tiivistämöllä (Kaasutehtaankatu 1) järjestetään 30.11. klo 16-18 nuorille hoivaajille tapahtuma, jossa viihdytään vertaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden ja töitä tekevien parissa.

Tapahtumassa nähdään lyhyitä videoita, joissa nuoret ja nuoret aikuiset kertovat, millaista on, kun läheisen ihmisen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai päihteidenkäyttö huolettaa.

Videoiden jälkeen on mahdollista keskustella yhdessä niiden herättämistä ajatuksista. Tarjolla on myös pientä syötävää. Esiintymässä on räppäri Etta 🧡

Tapahtuma striimataan, joten sitä voi seurata myös etänä.

Ilmoittautuminen 28.11. mennessä tästä linkistä. Lisätietoa tapahtuman sivuilta.

Kansainvälinen nuoret hoivaajat -konferenssi järjestettiin kolmatta kertaa

Omaishoidon eurooppalainen yhteistyöjärjestö Eurocarers järjesti toukokuun alussa yhteistyössä ruotsalaisten Linnéus-yliopiston ja Nationellt Kompetenscentrum Anhörigan kanssa verkkokonferenssin lasten ja nuorten sairaille läheisilleen antamasta hoivasta.

Konferenssin alustajat tulivat yli kahdestakymmenestä maasta ja edustivat mm. tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja erilaisia viranomaistahoja. Nuorten hoivaajien omaa ääntä ja osallisuutta oli haluttu erityisesti edistää ja heidän puheenvuorojaan oli ohjelmassa runsaasti.

Suomi oli kohentanut asemaansa nuorten hoivaajien ryhmän tiedostamisessa: suomalaisia puheenvuoroja kuultiin yhteensä viisi, kun edellisessä konferenssissa 2017 niitä oli vain yksi. Kaikki suomalaiset alustukset olivat järjestöiltä, mukana olivat Folkhälsans Förbundin Unga omsorgsgivare -toiminta, Joensuun seudun omaishoitajat ry:n Alisa-projekti, Kehitysvammaisten Tukiliiton Erityinen sisaruus -toiminta, Varsinais-Suomen FinFami ry:n Kysy nuorelta -hanke sekä Omaishoitajaliiton Jangsterit-hanke. Edellä mainitut sekä Muistiliiton työikäistoiminta ja A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta tekevät kotimaassa yhteistyötä avoimena Nuoret hoivaajat -asiantuntijaverkostona.

Jangsterit-koordinaattori Malla Heino kertoi alustuksessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2019 tulosten pohjalta nuorten hoivaajien määrästä Suomessa sekä hoivan yhteyksistä heidän hyvinvointiinsa.

 

Hoivaajaksi vaihtoehtojen puuttuessa

Yksi konferenssin pääpuhujista ja aihealueen kansainvälisesti tunnetuin tutkija, professori Saul Becker Cambridgen yliopistosta Britanniasta kertoi omista kokemuksistaan Parkinsonin tautia sairastaneen isoäitinsä hoivaajana, joka alkoi hänen olleessaan 12-vuotias. Hän heräsi öisin auttamaan isoäitiä vessaan ja vei häntä päivällä pyörätuolissa ulkoilemaan. Isoäiti tarvitsi apua myös ruokailussa ja pukeutumisessa. Perheiden erilaisia hoivatilanteita ei tuolloin tunnistettu, eikä ollut olemassa sanoja tai käsitteitä kuvaamaan lasten ja nuorten läheisilleen antamaa hoivaa.

Myöskään tukea ei ollut saatavilla.

”Minä ja tuhannet muut nuoret olimme läheistemme hoivaajia, sillä koimme sen velvollisuudeksemme ja koska rakastimme heitä, ja koska ei ollut ketään muutakaan, joka olisi sen tehnyt. Yksinkertaisesti. Piste”, summasi Becker kokemuksiaan.

Miten nopeuttaa nuorten hoivaajien tunnistamisprosessia

Britanniassa on kestänyt 30 vuotta päästä nuorten hoivaajien tunnistamisessa ja tukemisessa nykyiselle tasolle, jolla nuoret hoivaajat tunnistetaan yhteiskunnassa ja lainsäädännössä, tukea ja palveluita on olemassa ja heillä on oikeus palveluntarpeen arviointiin, vaikkakin se toteutuu vain noin viidenneksellä nuorista hoivaajista. Valtaenemmistö nuorista hoivaajista on siis edistyksestä huolimatta näkymättömissä. Edelleen on tarpeen kiinnittää huomiota hyvän ja turvallisen lapsuuden turvaamiseen myös niille lapsille, joilla on perheessään hoivatarpeita.

Jotta kaikkien muiden ei tarvitsisi edetä samaa hidasta polkua, esitteli professori Becker kahdeksan kohdan ohjelman tunnistamisprosessin nopeuttamiseksi eri maissa. Siihen tarvitaan:

  • Tutkimusta ja tutkittua tietoa: Tiedetään, että kehittyneissä maissa 4–10 % lapsipopulaatiosta on nuoria hoivaajia, ja osuus on todennäköisesti vielä suurempi kehittyvissä maissa. Ilman tutkimusta, tietoisuuden edistäminen vaikeutuu tai jopa estyy. Tieto leviää ja vaikuttaa ammattilaisten toimintaan esimerkiksi kouluissa.
  • Visionäärisiä tutkimuksen rahoittajia
  • Välittäviä yksilöitä
  • Pioneerityötä tekeviä palveluntuottajia, kuten omaishoitaja- ja lapsijärjestöjä, joille koko perheen näkökulma ja auttaminen on tärkeää. Lapsille on tarjottava tukea niin lapsena kuin nuorena hoivaajana olemiseen. Tukea on tarjottava sekä verkossa että fyysisinä tapaamisina erityisesti koronapandemian jälkeen.
  • Hallituksen toimia: Hallitukset ovat usein hitaita reagoimaan, mutta pitkäkestoisia ja kestäviä palveluja nuorille hoivaajille ja perheille on tarve kehittää
  • Ylikansallista yhteistyötä ja oppimista siitä, millainen tuki tuottaa parhaita tuloksia
  • Median huomiota
  • Nuorten hoivaajien mielipiteitä ja yhteistä suunnittelua, jossa mottona vammaisten henkilöiden oikeuksien yhteydessä tututuksi tullut Ei mitään meistä ilman meitä.

 

Ruotsinkielinen chat nuorille, jotka kokevat haittoja läheisensä päihteidenkäytöstä

A-klinikkasäätiön ja Bensowin säätiön yhteistyönä on alkanut ruotsinkielinen chat-palvelu nuorille, jotka kokevat haittoja läheisensä päihteidenkäytöstä. Chat on ensimmäinen jatkuva ruotsinkielinen nettipalvelu tälle kohderyhmälle.

Skuggsidans chatt startar i juni

Den 4.6.2019 startar A-klinikstiftelsen och Stiftelsen Bensow en svenskspråkig chatt riktad till barn och unga som är anhöriga till en närstående med ett problematiskt förhållningssätt till berusningsmedel. Chatten är den första fortgående svenskspråkiga nätstödformen riktad till just denna målgrupp.

Tietoa ruotsinkielisestä chatistä ja ryhmistä

https://lasinenlapsuus.fi/nuorelle/nettiryhmat

 

Haloo, onko ketään kuulolla?

”Elämässä tulee näköjään vastaan juttuja, joita ei todellakaan ole toivonu. Niin kuin vaikka se, että äiti tai isä sairastuu. Enkä tarkota nyt mitään perusflunssaa vaan jotain pahempaa. Tai auto töytäisee pikkusiskoo koulumatkalla eikä se pysty enää ikinä kävelemään tai vaihtamaan lempibarbinsa vaatteita kun kädetkään ei enää toimi. Niin kävi yhden mun kaverin perheessä.

Meillä isä on nykyään kotona, kun se ei enää pysty käymään töissä. Siihen sairauteen ei ole löytynyt ainakaan vielä sopivia lääkkeitä. Joinakin päivinä isä ei pääse sängystä ylös kun joka paikkaan koskee. Äiti painaa pitkää päivää töissä ja käy kotona kääntymässä.

Mä jeesaan monessa jutussa kun on noi pikkusetkin. Aamulla on tosi kiireistä kun pikkuveljiä pitää auttaa pesulla, pukemisessa ja syömisessä ja usein roudaan ne päiväkotiin. Onneks se on tässä lähellä. Sitten ravaan itse kouluun ja joskus on opettajilla tullut sanomista myöhästymisestä…”

But what can you do?

”Ymmärtäisköhän opet jos niille kertois miks tuli myöhässä.

Sitä paitsi, miks just meidän isän piti sairastua. Tuntuu tylsältä kun pitää usein jäädä kotiin kun kaverit tekee jotain kivaa. Välillä pelottaa, etenkin yöllä jos sattuu heräämään.

Mua kutsutaan Jazziksi (fanitan kaikkee musaa!) ja oon 13 v. Onko kellään muulla samantapasta tilannetta himassa kun mulla?”

Facebook ryhmä nuorille hoivaajille (epäaktiivinen tällä hetkellä)

 

Videoita nuorista hoivaajista

Lapset ja nuoret perheenjäsenten hoivaajina

Tutkija Tellervo Nenonen kertoo Kouluterveyskyselyn 2019 pohjalta saaduista tuloksista Omaishoitajaliiton Jangsterit-hankkeen Nuoret hoivaajat näkyväksi -seminaarissa Helsingissä 6.10.2020.

Nuoret hoivaajat kansainvälisen tutkimuksen valossa

Professori Elizabeth Hansonin alustus Omaishoitajaliiton Jangsterit-hankkeen Nuoret hoivaajat näkyväksi -seminaarissa Helsingissä 6.10.2020.

Nuori hoivaaja Aino kertoo tarinansa

Ainon pikkusiskolla Annilla on cp-vamma, jonka vuoksi hän tarvitsee monenlaista apua perheenjäseniltään. Videolla Aino kertoo arjestaan ja ajatuksistaan, ja muistuttaa siitä, että monella nuorella on samanlainen tilanne.

Professori Saul Becker puhuu nuorista hoivaajista

Professori Becker on tutkinut nuoria hoivaajia noin 30 vuotta

Katso Kirsin tarina – video nuoresta hoivaajasta

Videolla Kirsi kertoo lapsuudestaan äitinsä hoivaajana.

Meet young carer Samuel – video lapsihoivaajasta

Samuel on 9-vuotias englantilaispoika, jonka äiti Sandra sairastui Samuelin ollessa kaksivuotias. Infarktin seurauksena Sandra saa jopa 10 lyhyttä aivoverenkierron kohtausta (TIA) päivässä. Samuel valvoo äitinsä vointia jatkuvasti ja hälyttää apua, jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia.

Lue lisää Samuelista

What it’s like as a young carer looking after relatives

Englantilaisen kymmenvuotiaan Morganin äidillä on lihassairaus, joka vaikeuttaa hänen seisomistaan ja liikkumistaan. Morgan auttaa kotona monissa töissä, kuten siivoamisessa ja ruuanlaitossa. Morgania huolestuttaa se, pystyykö hän suoriutumaan koulusta hyvin, kun kotitöitä on paljon. Hän muistuttaa, ettei kenenkään nuoren hoivaajan pitäisi jäädä yksin miettimään huoliaan, vaan etsiä aikuinen, jolle kertoa asiasta.

Lue lisää Morganin elämästä ja katso video.

Fürsorgliche Kinder und Jugendliche

Sveitsin televisiossa 3.8.2016 esitetty sakasankielinen juttu kertoo 10-vuotiaasta Sarahista, joka avustaa ja hoivaa kroonisesti sairasta äitiään. Perheen isä on pitkiä aikoja töissä ulkomailla.

Katso saksankielinen video Sarahista.

Oletko nuori hoivaaja tai tunnetko sellaisen?

Jos olet nuori hoivaaja tai tunnet sellaisen tai sinua kiinnostavat nuoret hoivaajat ja liiton uusi projekti, ota yhteyttä. Kaikki asiaan liittyvä tieto ja mielipiteet ovat tärkeitä, jotta saamme tietoa nuorista hoivaajista ja voimme tukea heitä.

Avaa tulostettava Onko ketään kuulolla, Flyer

Lisätietoja ja yhteydenotot Malla Heino, puh. 020 7806 518 tai malla.heino@omaishoitajat.fi.