Lapsella on oikeus olla lapsi

 

TEKSTI: TUOMAS KURTTILA
KUVA: JARMO NUMMENPÄÄ

Lapsella on oikeus olla lapsi

Lapsiasiavaltuutettuna olen tavannut lapsia, joiden vanhemmat kamppailevat päihde- ja mielenterveydenongelmien kanssa. Näissä kohtaamisissa on ollut selkeä viesti yhteiskunnalle ja jokaiselle meistä – näe minut. Näe minut lapsena.

Mitä on tuo lapsen näkeminen? Se on sitä, että vanhemman saadessa tukea tilanteeseensa, on otettava huomioon koko perhe. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaisten aikuisten lapset jäävät helposti sivuun. Kun vanhempi sairastuu, tukea tarvitsee koko perhe. Muutoin koko perhe sairastuu.

Mitä on tuo näkeminen? Se on sitä, että uskallamme ottaa lasten kanssa puheeksi elämän koko kirjon. Kouluterveyskyselyssä kysymme monia kysymyksiä muun muassa kasvuympäristön turvallisuudesta. Lapset ja nuoret antavat meille paljon tietoa, mutta he saavat vähän tietoa ja palautetta kyselyn tuloksista. On uskallettava puhua koko elämästä, sen kaikista sävyistä ja väreistä.

Mitä on tuo näkeminen? Se on sitä, että häpeää ei ole. Lapsi on arvokas, eikä lapsen mitta ole vanhemman vointi. Lapsella on oikeus rakastaa isää tai äitiä, vaikka pakoileekin häntä lähikaupassa, kun kaveriti huomaavat vanhemman huonon voinnin.

Mitä on tuo näkeminen? Se on sitä, ettei lapsen tarvitse olla reipas ja jaksava. Meidän on yhteiskunnassamme pidettävä huoli, että lapsella on oikeus täyteen lapsuuteen, vaikka sen varjona olevaa vanhemman sairautta emme voi kokonaan pyyhkiä pois. Lapsella on oikeus surra ja tulla kohdatuksi. Lapsella on oikeus olla lapsi ja käsitellä asioita lapsena, ei aikuisuuteen 12-vuotiaana matkaavana omaishoitajana.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea. Sen mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus lapsuuteen. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Kun lapsen vanhempi tai vanhemmat eivät enää jaksa, silloin mitataan meidän muiden aikuisten ja koko yhteiskunnan kykyä tukea lasta. Jokaisella on tässä tehtävänsä.

Kouluissa on välttämätöntä ottaa puheeksi kouluterveyskyselyn tulokset eli lasten ja nuorten vastaukset, joissa he muun muassa kertovat läheisen päihdeongelmien aiheuttaneen lapselle ongelmia. ”Näe minut” on sitä puhetta, jossa lapsella on oikeus kuulla, että perheissä kohdatut ongelmat vanhempien sairastuessa ovat osa elämää. Lapsen ja nuoren on tärkeä kuulla, ettei hän ole tässä tilanteessa ainoa. Ettei hän ole sairas, vaikka isä tai äiti on. Ja että tästä voi selvitä ja siksi koulussa on turvallisia aikuisia, joiden puoleen voi aina kääntyä täydellä luottamuksella. Ettei lapsi  ole yksin. Yhdessä taakat on tehty kannettavaksi.

Ja voimavara ovat myös lapsen vertaissuhteet, kaverit ja ystävät. Siksi kaikille lapsille, samassa jumppasalissa, on puhuttava kaikesta siitä, mitä kouluterveyskyselyssä olemme yhteiskuntana heiltä kysyneet – niin hyvästä kuin raskaammastakin. Jokaisen lapsen on saatava ymmärtää, mitä perheiden todellisuudet ovat. Ymmärtämällä toista ymmärtää paremmin itseään. Lapsi ei hajoa vastuullisesta ja tukea antavasta puheesta, puhumattomuus satuttaa usein eniten. Jokaista.

Suomalaisen yhteiskunnan on pystyttävä tuomaan tuhannet ja tuhannet omaishoitajina toimivat lapset takaisin turvalliseen ja mahdollisimman hyvään lapsuuteen.

Lue lisää nuorista hoivaajista Jangsterit – nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hankkeen sivulta.

Kirjoittaja on lapsiasiavaltuutettu. Kirjoitus julkaistaan 30.11. ilmestyvässä Lähellä-lehdessä 4/2017.