Lakimies: Sote tulee, vai tuleeko? Miten se vaikuttaa omaishoitajiin?

Yrjö Mattila, OTL, VTT

Eduskunnassa on käsittelyssä laaja sote- ja valinnanvapauslainsäädäntö, joka on osa maakuntauudistusta. Miten mahdollinen uudistus vaikuttaa omaishoitajien asemaan?

Sote-uudistuksessa on kysymys hallinnollisesta uudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille ja rahoitus tulee pääosin valtiolta.

Omaishoitajien osalta tämä merkitsee sitä, että tulevana sote-aikana maakunnat kunnan sijasta käsittelevät omaishoitohakemukset ja soveltavat omaishoitolakia. Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenäiset kriteerit koko maassa eivät valitettavasti toteudu uudistuksen yhteydessä, vaan kullakin maakunnalla on oikeus itsenäisesti määritellä kriteerit samalla tavoin nyt kunnilla.

Päätös omaishoidon tuen myöntämisestä tullaan tekemään uudistuksen jälkeen maakunnan liikelaitoksessa. Lakiesityksen mukaan sote-keskuksissa tulee olemaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden antamaa ohjausta ja neuvontaa. Omaishoitajien kannalta ohjaus tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin saattaa osoittautua tärkeäksi.

Palveluseteli on muuttumassa asiakasseteliksi, mikä antaa myös omaishoitoperheille lisää valinnanvapautta, kun ne hankkivat tarpeellisia palveluita. Uutta on myös henkilökohtainen budjetointi.

Muutokset tuonevat lisää mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja palveluihin myös omaishoitoperheille. Erityisesti edelleen niin vaikeat vapaapäiväjärjestelyt saattavat helpottua ja omaishoitajien vapaapäivien vietto helpottuu.

Hyvät kokemukset käytäntöön

Soten valmisteluvaiheessa toteutettiin Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke (I & O -hanke), joka päättyi viime vuoden lopussa ja tuotti hyviä tuloksia iäkkäiden sekö omais- ja perhehoitajien palvelujen kehittämisessä. Omaishoito onkin otettu hyvin huomioon valmisteltaessa sote-uudistusta.

Etelä-Savossa I & O -hankkeessa keskityttiin omaishoitoon ja luotiin maakunnan asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto sekä osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon. Olisi erittäin tärkeää, että hankkeiden tuloksia hyödynnettäisiin kaikissa maakunnissa soten tultua voimaan. Tämä edellyttää tiedon levittämistä uusille maakunnan päättäjille. Valistus- ja konsultointityössä Omaishoitajaliitollakin tulee olemaan tärkeä rooli.

Mahdollisuutena uudessa sote-järjestelmässä näen omaishoitajille sen, että toteutuksen siirtyessä maakunnille nykyinen kunnallinen kirjavuus ja eriarvoisuus vähenevät.

Mikäli maakuntiin tulee omaishoitokeskuksia, voi omaishoitajayhdistysten edunvalvonta muuttua keskitetymmäksi kuin nykyisin. Saattaa olla, että tämä johtaa muutoksiin myös liiton paikallisyhdistysverkostossa. Se jää nähtäväksi.

Eriarvoisuus säilyy kuitenkin uhkana eri maakunnissa asuvien omaishoitajien kesken.

Valtion rahoitus on uhka ja mahdollisuus

Maakuntien saama rahoitus sote-palveluihin on sekä uhka että mahdollisuus omaishoitajille. Rahoitus tulee valtiolta ja sitä täydentävät asiakkailta perittävät palvelumaksut. Jokainen maakunta saa valtiolta vuosittain könttäsumman kaikkiin sote-palveluihin.

Saako omaishoito riittävää huomiota ja rahoitusta, jää nähtäväksi. Uhkana on, että omaishoito ei-subjektiivisena oikeutena nähdään maakunnissa säästökohteena silloin, kun rahasta on tiukkaa.

Omaishoito hoitomuodoksi

Uudistuksen jälkeenkin on tärkeää kehittää omaishoitoa. Keskeistä on saada omaishoito hoitomuodoksi muiden hoitomuotojen rinnalle. Tällä hetkellä omaishoito luetaan sosiaalipalveluksi.

Muutos toisi omaishoidon vahvemmin osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja, jolloin alan ammattilaiset voisivat tukea nykyistä enemmän omaishoitoperheitä ja omaishoitajia. Myös omaishoitajien valmennus ja terveystarkastukset toteutettaisiin nykyistä paremmin.

Muut kiireelliset kehittämistavoitteet liittyvät vapaiden järjestämiseen, omaishoitajien verotukseen ja työn sekä omaishoidon yhteensovittamiseen. Paljon on siis tehtävää ja ratkaisevaa tavoitteiden onnistumiselle on tulevan hallituksen ohjelma.