Korona heikensi Omaishoitajien tilannetta

Koronapandemia on vaikeuttanut monin tavoin omaishoitajien tilannetta. Omaisestaan huolta pitävien elämänlaatu on heikentynyt ja palveluiden saatavuus vähentynyt. Lisäksi omaishoitajat kokivat arvostuksensa heikentyneen.

Muun muassa nämä asiat nousivat esille Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tuoreessa raportissa. Tutkijat toteavat, että omaishoitajat ovat jääneet pandemian aikana yksin, eivätkä olemassa olevat tukiverkostot ole kaikilta osin tarpeeksi vahvoja. Tyypillisiä olivat myös kokemukset, ettei omaishoitotyötä ole pandemian aikana arvostettu yhtä paljon kuin terveydenhuollon ammattilaisten työtä.

Erityisen hankala tilanne on ollut omaistaan yli 100 tuntia viikossa hoitavilla, lastaan hoitavilla sekä alle 50-vuotiailla omaishoitajilla. Nämä ryhmät kohtasivat pandemian aikana muita todennäköisemmin myös palveluiden vähentymistä tai peruuntumista.

Tukea liian vähän

Kyselyssä kävi ilmi, että korona-aikana oli kyllä tarjolla tukea Omaishoitajille, mutta kaikkia tuen muotoja ei joko koettu tarvittavan tai niitä ei ollut saatavilla. Lähes puolet omaishoitajista koki, että maksuttomat suojavälineet olisivat olleet tarpeellisia, mutta niitä ei ollut saatavilla.

Saatavilla olevasta tuesta korostui erityisesti korona-arkeen liittyvän ohjauksen, tiedon ja neuvonnan tarve. Neljä viidestä yli 65-vuotiaasta omaishoitajasta oli saanut tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Kuitenkin alle 50-vuotiaista omaishoitajista tarvitsemaansa tukea ja ohjausta oli saanut vain noin puolet vastaajista.

Nuorempien tilanne tiukin

Monien kysymysten kohdalla pandemian negatiiviset vaikutukset näyttävät painottuvan erityisesti alle 50-vuotiaiden omaishoitajien ryhmään. Heidän huolensa taloudellisesta tilanteesta sekä kokemukset sen huononemisesta olivat yleisempiä kuin vanhemmissa omaishoitajaryhmissä.

Tutkijat pitävät erityisen huolestuttavana havaintoa, että omaishoitajat, jotka hoitivat läheistään yli 100 tuntia viikossa, raportoivat muita useammin psyykkisen hyvinvoinnin heikentyneen pandemian aikana. Lisäksi heidän omat palvelunsa olivat heikentyneet muita omaishoitajia useammin. Kaikkein intensiivisintä hoitoa antavien omaishoitajien kohdalla palvelut olivat myös peruuntuneet muita useammin.

Selvitys laajan yhteistyön tulos

Kyselyaineiston keräämisestä vastasivat eurooppalainen omaishoitoverkosto Eurocarers ja italialainen tutkimuskeskus Centre for Socio-Economic Research on Ageing (IRCCS-INCRA). Suomea koskevan aineiston analysoivat Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Tiina Sihto, Emilia Leinonen ja Teppo Kröger.

Suomesta yhteistyökumppanina ja kyselyn suomentajana toimi Omaishoitajaliitto ja sen suomenruotsinnoksen teki Folkhälsan. Kyselyn levittämiseen osallistui Omaishoitajaliiton ja Folkhälsanin ohella myös Suomen omaishoidon verkosto. Kysely on toteutettu verkkokyselynä aikavälillä 24.11.2020–8.3.2021.

Tutkimusjulkaisu Omaishoito ja Covid-19-pandemia: omaishoitajien arki, elämänlaatu ja palveluiden saatavuus koronapandemian aikana on luettavissa täällä.

Jyväskylän yliopiston tiedote löytyy täältä.