Keinoja omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamiseen löytyy, jos tahtoa löytyy

Eduskunnan omaishoidon tukiryhmän ja Omaishoitajaliiton järjestämässä seminaarissa perjantaina 18.3. pohdittiin keinoja, joilla voitaisiin parantaa työelämässä olevien omaishoitajien asemaa. Helsingin Musiikkitalolle oli saapunut kansanedustajia ja virkamiehiä, joiden tehtäviin kuuluu omaishoidon ja myös omaishoidon työelämäkysymysten yhteensovittamisen edistäminen.

Seminaariin lähettämässään videotervehdyksessään työministeri Tuula Haatainen totesi, että omaishoitajat ovat yhteiskunnassamme tärkeä voimavara. Omaishoito ei kosketa vain niin sanottuja sopimusomaishoitajia, vaan entistä useampi työikäisistä kohtaa omaishoitajuutta jossain vaiheessa elämäänsä.

”Meillä on työelämässä mahdollisuus työnantajan ja työntekijän kesken sopia joustoista, ja viisas työnantaja näitä joustoja erilaisiin elämäntilanteisiin tekee myös mahdolliseksi”, Haatainen sanoi.

”Meidän päättäjien tehtävänä on varmistaa, että palvelut ovat saavutettavia, riittäviä ja ne vastaavat erilaisiin hoivatilanteisiin. Omaishoidon kehittämistyötä on jatkettava niin, että omaiset saavat riittävästi tukea, vapaita ja taloudellista turvaa. Tulevaisuudessa olisi luontevaa pyrkiä tekemään omaishoitovapaasta palkallista.”

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Maria Kaisa Aula kertoi, että epävirallisesta läheisavun tarjonnasta ja siitä omaishoidosta, jota tehdään työn ohessa, on liian vähän tietoa.

”Tarvitsemme tietopohjan vahvistamista alueellisesti ja valtakunnallisesti, ja siihen liittyy myös hyvinvointialueilla digitaaliset ratkaisut. Johtamalla tietoon perustuen voimme saada alueet organisoimaan hyvinvoinnin ekosysteemin vastaamaan ihmisten tarpeita”, Aula painotti.

Omaishoito seuraavaan hallitusohjelmaan?

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén sanoi, että hyvinvointialueilla tulee yhdenvertaistaa omaishoidon periaatteet ja korvaukset parhaimmin toimivan mallin mukaan.

”Tärkeää on sovittaa palvelut ja omaishoitajan tekemä työ. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelmassa yhtenä osiona on ollut kotiin annettavien palvelujen kehittäminen. Tämän hankkeen parhaita käytäntöjä tulee ottaa laajemmin käyttöön”, Lindén totesi.

Seminaarin juontaja, toimittaja Tiina Merikanto kysyi Lindéniltä, tulisiko seuraavan hallituksen ohjelmassa olla omaishoidon poikkihallinnollinen kehittämisohjelma.

”Aivan varmasti. Omaishoitajuus perustuu lähimmäisenrakkauteen, mutta sen vuoksi ihmiset joutuvat venymään valtavasti ja säästävät kymmeniä miljoonia euroja, jotka muuten tulisivat yhteiskunnan maksettavaksi. Ja kun otetaan huomioon henkilöstösaatavuustilanne, on valtakunnallinen ohjelma ehdottomasti käynnistettävä”, Lindén sanoi.

Vähemmän esteitä, enemmän yhteensovittamista

Omaishoitajaliiton puheenjohtaja Sari Raassina totesi, että omaishoidon ja työn yhteensovittaminen vaatii kolmikantaista yhteistyötä.

”Olemme onnistuneet aikoinaan kehittämään vuorotteluvapaajärjestelmän. Miksi emme onnistuisi parantamaan hoivavapaajärjestelmää siten, että se toimii aidosti myös ihmisen ansioiden turvaajana?”, Raassina sanoi.

”Omaishoito säästää rahaa. Omaishoito on inhimillistä. Tarvitsemme vähemmän esteitä, enemmän yhteensovittamista, ja tarvitsemme myös omaishoidon arvon tunnustamista yhteiskunnassa vielä enemmän.”

Seminaarin tallenne:

Seminaarissa esitettiin myös näyte palkitusta dokumentista Armotonta menoa – hoivatyön lauluja:

Katso elokuvan tekijöiden haastattelu: