Hyvinvointialueilla vaikuttaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille 2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille 2023 vuoden alusta. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa, ja hyvinvointialueelle on myös aluehallitukset.  Ensimmäiset aluevaltuustot päättävät alueelle ensimmäisen aluestrategian ja palvelustrategian, joiden kautta luodaan toiminnan pohja hyvinvointialuille.

Miksi hyvinvointialueilla on keskeistä panostaa omaishoitoon?

Ilman omaishoitajien panosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon vaihtoehtoiskustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa (Keväjärvi ym. 2020). Omaishoitajien yhteiskunnallinen asema on erityisen heikko (vrt. Sosiaalibarometri 2017), joten ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on inhimillisesti ja taloudellisesti tärkeää.

Omaishoitajien tuen tarpeet näkyvät erityisesti ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Iäkkäiden hoivan vastuun siirtyessä avohoitoon eli koti- ja omaishoitoon riskinä on, että ikääntymiskehitys ja hoivantarpeen kasvu siirtävät tulevaisuudessa vastuuta vielä nykyistä enemmän omaisille.

Hyvinvointialueilla uudistuvat omaishoidon käytännöt

Monilla hyvinvointialueilla omaishoidon kriteerit ja käytännöt uudistuvat muutokset myötä. Lue lisää.

Omaishoitajaliiton tavoitteet hyvinvointialueille

Omaishoito osaksi hoivan kokonaisuutta

Omaishoitoa tulee arvioida ja resursoida siihen riittävästi. Jokaiselle alueelle tarvitaan selkeä omaishoitostrategia, jolla omaishoitajien asemaa parannetaan. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet. Tulevilla hyvinvointialueilla tulee olla selvä käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista.

Osaamiskeskukset omaishoitoperheiden tukena

Hyvinvointialueille tarvitaan lähipalveluperiaatteella toimivia osaamiskeskuksia, joissa omaishoitajat saavat palveluohjausta ja räätälöityjä palveluita selkeästi yhden luukun periaatteella. Palvelu tulee saada perheelle ilman kohtuutonta viivytystä, joustavasti ja saavutettavasti yhden luukun periaatteella.

Paremmalla omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä tavoitetaan suurempi joukko avuntarvitsijoita sekä parannetaan mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti. Esimerkkejä hyvinvointialueen omaishoitokeskuksista ovat mm. Mikkelin Omatori  ja Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskus.

Reilut kriteerit omaishoitoon

Hyvinvointialueilla päätetään alueen omaishoidon tuen taso ja kriteerit tuen piiriin pääsemiseksi. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan vastuuseen ja sitovuuteen. Yleisimmin korotustarvetta arvioidaan olevan sosiaaliturvaturvaetuuksista juuri omaishoidon tuen palkkiossa (vrt. Sosiaalibarometri 2017). Kun kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, on otettava huomioon myös ilman omaishoitosopimusta toimivat omaishoitajat.

Omaishoitajayhdistykset hyvinvointialueiden kumppaneiksi

Omaishoitajayhdistykset ylläpitävät hyvinvointia edistäviä vertaisryhmiä ja tarjoavat tukea omaishoitajille. Omaishoitajayhdistykset välittävät tietoa omaishoitajien arjesta, palvelutarpeista ja taloudellisesta selviytymisestä päättäjille.

Omaishoitajaliitto esittää, että kullekin hyvinvointialueelle perustetaan erillinen omaishoidon kehittämisen toimikunta, joissa on mukana järjestöjen edustajat. Järjestöillä tulee olla selkeä rooli palveluketjuissa ja hyvinvoinnin edistämisessä, sillä auttamistoiminnan on pysyttävä lähellä avun tarvitsijaa. Järjestöt tulee ottaa mukaan eritysosaamisellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön ja kansalaisvaikuttamiseen. Hyvinvointialueiden on tunnistettava järjestöjen merkittävä rooli palveluiden kehittäjinä ja tarjottava kumppanuusrahoitusta järjestöille.

Haastamme aluevaltuutetut

Omaishoitoyhteisö haastaa aluevaltuutettuja tunnistamaan tuen tarpeita, kehittämään tukimuotoja sekä toimimaan yhdessä omaishoitajien ja omaishoitajayhdistysten kanssa.

Kysyimme kaikilta eduskuntapuolueilta vastauksia neljään kysymykseen syksyllä 2021:

  1. Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?
  2. Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?
  3. Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?
  4. Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Lue puolueiden vastaukset.

Lähteitä:

Hoffmann, F. and Rodrigues, R. 2010. Informal Carers: Who Takes Care of Them? European Centre, Policy Brief. https://www.euro.centre.org/publications/detail/387 

Keväjärvi, M. ym. 2020. Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36/2020. https://kaks.fi/julkaisut/etta-joku-nakee-mut-omaishoitajan-hyvinvointi-ja-tarpeet/ 

Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen. Selvityshenkilö Kalliomaa-Puhan raportti. STM:n muistioita ja raportteja 2018:60. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161286